Inlärningsstrategier och kommunikationsstrategier hos två gymnasister i klasstandem

Abstract

Tutkielmassani selvitän, millaisia oppimisstrategioita ja kommunikaatiostrategioita kaksi lukiolaista, suomenkielinen ja ruotsinkielinen, käyttävät puhuessaan toista kotimaista kieltä luokkatandem-tunneilla. Oppimisstrategioiden osalta tutkimusaineistona ovat informanttien vastaukset kyselylomakkeisiin ja neljät videoidut, noin tunnin mittaiset tandemkeskustelut. Kommunikaatiostrategioiden osalta tutkimusaineistona ovat kyseiset videoidut vuorovaikutustilanteet, joissa informantit keskustelevat kaksi tuntia ruotsiksi ja kaksi tuntia suomeksi. Videoidut keskustelut ovat osa Luokkatandem-projektia, ja olen litteroinut ne. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa syvennyn tutkittaviin ilmiöihin perusteellisesti, ja analyysi on suurimmaksi osaksi verbaalista. Lisäksi tutkimuksessani on kvantitatiivisen ja vertailevan tutkimuksen piirteitä. Kvantitatiivisessa osuudessa lasken informanttien keskusteluista vuorot, ongelmalliset sekvenssit ja kommunikaatiostrategioiden määrän. Vertailen informanttien strategioita toisiinsa ja Karjalaisen (2011) tuloksiin.

Teoriaosuudessa käsittelen tandemoppimista, luokkatandemia, toisen kielen oppimista ja vuorovaikutusta. Syvennyn kommunikatiiviseen kompetenssiin, oppimisstrategioihin ja kommunikaatiostrategioihin. Kommunikaatiostrategioiden analysointiin olen valinnut Karjalaisen (2011) taksonomian, jota hän käyttää tutkiessaan FinTandem-osallistujien kommunikaatiostrategioita. Oppimisstrategioita analysoidessani olen käyttänyt O’Malleyn ja Chamotin (1990) taksonomiaa soveltuvin osin. Tulosteni mukaan informantit käyttävät eniten kognitiivisia ja sosiaalisia sekä affektiivisia oppimisstrategioita. Informanttien välillä on pieniä eroja oppimisstrategioiden käytössä. Kommunikaatiostrategioiden osalta suomenkielinen informantti käyttää suurimmaksi osaksi äidinkieleen perustuvia strategioita, joista eniten hän käyttää koodinvaihtoa. Ruotsinkielinen informantti käyttää suurimmaksi osaksi tandemkieleen perustuvia strategioita, joista eniten hän käyttää uudelleenmuotoilua. Suurimmat erot informanttien kommunikaatiostrategioiden välillä liittyvät näiden strategioiden käyttöön. Karjalaisen (2011) tuloksiin verrattuna ruotsinkielinen informantti käyttää eniten samoja strategioita kuin Karjalaisen informantit.