Ikäjohtamisen mahdollisuuksista työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamisessa. Eri-Ikäisten naishammaslääkärien käsityksiä ikäjohtamisesta.

dc.contributor.authorRantala, Seija
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2006-04-27
dc.date.accessioned2018-04-30T13:47:12Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:54:14Z
dc.date.available2018-04-30T13:47:12Z
dc.date.issued2006
dc.description.abstractVuonna 2005 oltiin Suomen työelämässä ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että työelämästä poistui enemmän työntekijöitä kuin mitä sinne tuli lisää vastavalmistuneita, uusia työntekijöitä. Työyhteisöiltä vaaditaan erityisiä toimenpiteitä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisessä. Ikäjohtaminen koskettaa koko henkilöstöä ja tarjoaa mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Ikäjohtaminen voidaan määritellä siten, että työntekijän ikä ja elämäntilanne otetaan huomioon johtamisessa ja töiden organisoinnissa. Esimiehen tulisi saada jokaisen työntekijän vahvuudet käyttöön ja saada jokaiselle työntekijälle hänen vahvuuksiaan vastaavat työtehtävät. Hyvällä johtamisella on merkittävä osuus työntekijöiden työhyvinvoinnin muodostumisessa. Esimiehellä on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja ikäjohtamisen toteuttamiseen työyhteisössä. Näitä ovat työtehtävien muotoilu, positiivinen ikäasenne sekä taito saada eri-ikäiset ihmiset tekemään yhteistyötä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 12 eri-ikäistä naishammaslääkäriä neljästä eri organisaatiosta. Suun terveydenhuolto valittiin tutkimuksen kontekstiksi, koska ikärakenteen vääristymisestä ja osittaisesta työvoimapulasta kärsitään jo tällä alalla eikä ikäjohtamistutkimusta ei ole tehty suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäreiltä kysyttiin mielipiteitä ikäjohtamisesta, sen toteutumisesta heidän organisaatioissaan ja sen toteutumisen estävistä tekijöistä. Lisäksi heiltä kysyttiin, mitä hyvää ikäjohtaminen voisi tuoda heidän organisaatioonsa, työyhteisöönsä ja heille itselleen. Ikäjohtaminen terminä ei ollut hyvin tunnettu suun terveydenhuollossa. Haastatellut hammaslääkärit pitivät tärkeimpänä ikäjohtamisen keinona työn muotoilua. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu oli seuraavaksi tärkein seikka. Ikäjohtamisen toteutumista estävät heidän mukaansa lähinnä organisatoriset seikat, kuten taloudelliset syyt ja työvoimapula. Ikäjohtamisen toteutuminen parantaisi haastateltavien mielestä työntekijöiden työssä viihtymistä, työssä jaksamista ja sitä kautta myös asiakkaiden saamaa palvelua. Työtehtävien muotoilulla voidaan parantaa hammaslääkäreiden työssä jaksamista, joten ikäjohtamisen keinojen toteuttaminen toisi lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä parannusta hammaslääkärien työhyvinvointiin.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent97
dc.identifier.olddbid4659
dc.identifier.oldhandle10024/4611
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/7889
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/4611
dc.subjectIkäjohtaminen
dc.subjecterilaisuudenjohtaminen
dc.subjecthammaslääkärit
dc.subject.studyfi=Johtaminen ja organisaatiot|en=Management and Organization|
dc.titleIkäjohtamisen mahdollisuuksista työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamisessa. Eri-Ikäisten naishammaslääkärien käsityksiä ikäjohtamisesta.
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot