YHTEISTYÖ KUNTIEN MAHDOLLISUUTENA: Tarkastelussa yhteistyöhön vaikuttavat tekijät Kemi-Tornion yhdistystyyppisessä yhteistyömallissa

Abstract

Kuntien asema on muutunut viime vuosikymmeninä merkittävästi yhteiskuntarakenteen sekä väestökehityksen myötä. Veronmakseajien keskittyminen kasvukeskuksiin, sekä toisaalta lain asettamat vaatimukset kunnallisista peruspalveluista kunnan koosta huolimatta, ovat ajaneet monet pienimmät kunnat taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Suomen paikallishallinto rakentuu edelleenkin Euroopalaisessa konteksitissa hyvin pienistä yksiköistä, joiden toiminnalle asetetut vaatimukset nyky-yhteiskunnassa alkavat käydä liian vaativiksi. Yhteistyöllä pyritään suurempiin yksiköihin, sekä kustannustehokkaampaan toimintaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan syitä, jotka ovat kannustaneet kuntia yhteistyöhön, sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntayhteistyön toimivuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti yhteistyömallin, strategisen suunnittelun, yhteistyön osapuolten motivaation, taloudellisten tekijöiden, sekä tehokkuuden ja sitoutumisen vaikutusta yhteistyön toimivuuteen. Tutkimusmetodina oli kvalitatiivinen haastattelututkimus, johon osallistui viisitoista haastateltavaa. Haastateltavat valittiin yhteistyökuntien johtohenkilöistä, sekä pitkään yhteistyön toiminnassa mukana olleista henkilöistä.

Yhteistyöllä Kemi-Tornion alueella on pitkät perinteet vuosikymmenien ajalta. Yhteistyöstä on koettu olleen hyötyä kaikille yhteistyökunnille ja näkyviä tuloksia on saatu aikaan erityisesti palvelutuotannossa ja alueen tunnettavuuteen sekä imagoon liittyvissä tavoitteissa. Yhteistyöhön kaivataan lisää sitoutuneisuutta erityisesti jäsenkuntien johtohenkilöiltä. Tulevaisuuden haasteiden nähdään keskittyvän osapuolten motivaatioon ja sitoutumiseen. Toimivan yhteistyön tärkeimpänä haasteena nähdään osapuolten tiivis yhteistoiminta, jossa omien intressien sijasta keskitytään toimimaan koko aluetta hyödyttävällä tavalla. Valtionhallinnon taloudellisen kontrollin löysytyminen edellyttää kunnissa siirtymistä hierarkkisesta ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvasta ajattelusta verkosto-organisaatioon, joka perustuu yhteistyöhön ja horisontaaliseen kommunikointiin. Uusien toimintamallien omaksuminen vaatii kunnissa asiantuntemusta sekä henkilöiden välistä yhteistyötä onnistuakseen toivotulla tavalla. Tulevaisuudessa Suomen paikallishallinnossa tarvitaan nykyisiä kuntia suurempia ja tehokkaampia yksiköitä.