Kanssakulkemista, myötäelämistä, ongelmien ratkaisemista, sellaista mahdollistamista : Narratiivinen tutkimus ammatillisten oppilaitosten koulutus- ja opetusalapäälliköiden toteuttamasta henkilöstöjohtamisesta COVID-19-pandemian kontekstissa

Abstract

Ammatillisten oppilaitosten koulutus- ja opetusalapäälliköiden toteuttama henkilöstöjohta-minen muuttui COVID-19-pandemian seurauksena, kun Suomeen julistettiin poikkeusolot 16.3.2020. Oppilaitosten siirtyessä etäopetukseen, myös opiskelijat ja henkilöstö siirtyivät etätyöskentelyyn. Tämä johti uudenlaisten johtamiskäytänteiden käyttöönottoon organisaa-tioissa. Ammatilliset oppilaitokset ovat koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioita, joiden henki-löstöjohtamista ohjaavat arvot ja etiikka samoin kuin lait, asetukset sekä julkisten organisaa-tioiden velvoitteet.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu henkilöstöjohtamiseen, fokusoituen krii-sikontekstiin. Tutkimuksen havainnot kohdistuvat ammatillisissa oppilaitoksissa työskentele-vien koulutus- ja opetusalapäälliköiden kokemuksiin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten koulutus- ja opetusalapäälliköt toteuttavat henkilöstöjohtamista ammatillisissa oppilai-toksissa sekä miten COVID-19-pandemia vaikutti heidän työhönsä. Lisäksi tutkielmassa tar-kasteltiin, miten pitkäaikaisen kriisin odotetaan vaikuttavan ammatillisen oppilaitoksen sekä koulutus- ja opetusalapäälliköiden toimintaan tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin laadulli-sena aineistolähtöisenä (induktiivisena) sisältöanalyysinä. Aineisto koostuu koulutus- ja ope-tusalapäälliköiden (n = 13) narratiivisista haastatteluista. Haastateltavat edustavat kolmea eri ammatillista oppilaitosta Suomessa. Narratiivisten haastattelujen tarkoituksena oli nostaa haastateltavien henkilökohtaiset kokemukset tutkimuksen keskiöön.

Saadut tutkimustulokset osoittivat, että koulutus- ja opetusalapäälliköiden toteuttama henki-löstöjohtaminen on laaja-alaista lähiesimiestyötä, eikä ammatillisissa oppilaitoksissa oltu täy-sin varauduttu etätyöhön tai etäjohtamiseen. COVID-19-pandemia pakotti uusien toiminta-mallien nopeaan käyttöönottoon organisaatioissa, esimerkiksi viestinnässä, kriisiryhmien perustamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa. Koulutus- ja opetusalapäälliköt ottivat käyt-töön etäjohtamisen käytänteet ja osa hyödynsi myös kriisijohtamisen mallia. COVID-19-pandemia vaikutti heidän työkuormaansa lisäämällä sähköisten kokousten määrää, vähentä-mällä matkustamista sekä lisäämällä huolta henkilöstön ja opiskelijoiden jaksamisesta. Haas-tateltavat näkivät sähköisten kokousten jäävän osaksi tulevaisuuden työelämää, samoin kuin työn ja toimintojen tehostumisen sekä etätyömahdollisuuden. He uskoivat myös esimerkiksi työpaikka-arviointien ja ohjausten jatkuvan sähköisenä ja opiskelijoiden verkkomateriaalien kehittyvän vielä tulevaisuudessa. Tuloksissa korostui myös kriisivarautumisen tärkeys tulevai-suudessa. Moni haastateltava toivoi, että COVID-19-pandemian oppeja hyödynnetään sel-keiden käytänteiden ja ohjeiden luomisessa tulevaisuuden varalle.