Tehostetun palveluasumisen laatu: Monialaisten toimijoiden näkökulma

Abstract

Väestö ikääntyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna. Ikääntyneiden palveluiden järjestäminen tehokkaasti ja laadukkaasti on yhteiskunnallisesti merkittävä haaste. Kuntien tehtävänä on pääasiallisesti vastata ikääntyneiden palveluista lainsäädännön velvoitteet huomioon ottaen. Yleinen lainsäädäntö turvaa kaikkien kansalaisten lakisääteisten palveluiden saatavuutta ja laatua. Ikääntyneiden palveluiden laadun turvaamiseksi on laadittu laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Tätä lakia kutsutaan yleisesti vanhuspalvelulaiksi, ja lakia tarkentaa laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Ikääntyneiden palveluissa toimii muitakin tahoja kunnallisten toimijoiden lisäksi, joiden voimavaroja, resursseja ja osaamista on hyödynnettävä ikääntyneiden laadukkaiden palveluiden järjestämisessä vanhuspalvelulain velvoittavalla tavalla. Ikääntyneiden ympärivuorokautista hoitoa on toteutettu Suomessa melko laitoshoitopainotteisesti, mutta jatkossa pitkäaikaishoito järjestetään pääasiassa ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa kodinomaisessa ympäristössä.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tehostetun palveluasumisen laatu on monialaisten toimijoiden näkökulmasta. Monialaisilla toimijoilla tarkoitetaan hoito- ja hoivahenkilöstön lisäksi toimivia palkattuja henkilöitä, vapaaehtoisia, kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksin tai muiden sopimusten kautta toimivia tahoja. Tutkimuksessa on asetettu kaksi alakysymystä, joiden avulla selvitetään millaista lisäarvoa monialaiset toimijat tuottavat palvelun laadulle, ja millaisia odotuksia monialaisilla toimijoilla on tehostetun palveluasumisen laadun kehittämiseen. Lisäarvolla tutkimuksessa tarkoitetaan toimintoja, joita on mahdollisuus tuottaa lakisääteisten palveluiden lisäksi, eli niin sanottuja täydentäviä palveluita asiakkaan hyväksi. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa kuvataan laadun määritelmiä, mutta erityisesti asiakaslaadun, prosessien ja palvelun laadun näkökulmasta. Tehostettua palveluasumista ja asiakkuutta tarkastellaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja laadun ilmenemistä tehostetun palveluasumisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidon tulosalueella. Tutkimuksen kohderyhmänä oli ikäkeskuksen palvelualueen ammatillista henkilökuntaa sekä muita monialaisia toimijoita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puhelinhaastatteluina teemahaastattelu menetelmän avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 henkilöä. Tutkimustulosten analysointi suoritettiin sisällönanalyysillä.

Tehostetun palveluasumisen laadussa korostuu toimintojen ja toimijoiden kokonaisuus. Asiakas on keskeisessä asemassa laatua, ja hoitohenkilöstö on tärkeä toimija. Laadussa korostuu lisäksi ympäristö ja turvallisuus, johtaminen sekä laadunhallinnan menetelmät. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että monialaisten toimijoiden avulla on mahdollisuus lisätä palvelun laatua ja rikastuttaa asukkaiden arkea. Keskeistä on toteuttaa asukkaille erilaisia toimintoja, ja tarjota heille lisäarvoa tuottavia palveluita hoito- ja hoivapalveluiden lisäksi. Tutkimustuloksissa korostuu yhteistyön merkitys hoitohenkilökunnan kanssa. Monialaiset toimijat odottavat toimintojen onnistumiseksi hyvää ja toimivaa yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa, toimivaa palautejärjestelmää sekä yhteyshenkilöä kohdeorganisaatiossa.