Sanastotason selkeys selkokielisessä tekstissä. Vertaileva tutkimus Selkosanomien ja Helsingin Sanomien uutisartikkeleista

dc.contributor.authorNummi, Christina
dc.contributor.facultyfi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2013-03-14
dc.date.accessioned2018-04-30T13:45:17Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:38:44Z
dc.date.available2013-04-09
dc.date.available2018-04-30T13:45:17Z
dc.date.issued2013
dc.description.abstractTämä pro gradu -tutkielma käsittelee selkokielisen tekstin selkeyttä sanastotasolla. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten selkeän kielen vaatimus toteutuu selkokielisissä uutisartikkeleissa. Saatujen tutkimustulosten perusteella pohdin myös, mitä tutkimustulokset kertovat selkokielisen tekstin ymmärrettävyydestä. Tutkielman keskeisinä käsitteinä ovat selkokieli, yleiskieli, mukauttaminen ja ymmärrettävyys. Tutkielman tutkimusote on vertaileva. Tutkimusineistona on viisitoista Selkosanomien uutisartikkelia, joita verrataan vastaaviin Helsingin Sanomien uutisartikkeleihin. Selkosanomat on selkokielen käyttäjäryhmille tärkeä uutiskanava, jonka kautta lukija saa katsauksen kotimaan, ulkomaiden sekä talouden tapahtumiin. Helsingin Sanomien voi taas ajatella edustavan prototyyppisesti uutista, jonka vuoksi lehti on valikoitu vertailuaineistoksi. Tutkielman empiirinen osio toteutetaan osioissa, joille asetetaan kullekin omat osahypoteesinsa. Aineistoa on tutkittu kvantitatiivisin menetelmin, joista saatuja tutkimustuloksia nostan laadulliseen tarkasteluun. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu pääosin Osmo A. Wiion näkemyksistä ymmärrettävyyden osatekijöistä, luettavuudesta ja kielen vaikeusasteen mittaamisesta, jotka ovat olleet myös selkokielen tutkimuksen pohjana. Tutkielmassa hyödynnetään myös semantiikan oppeja aineiston substantiivien abstraktioasteita tutkittaessa, jolloin abstraktioasteiden luokittelussa käytetään John Lyonsin luokittelumallia. Tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa sanastotason selkeyden kannalta oleellisia muutoksia lähtötekstiin verrattuna. Selkokielen ominaisuudet ilmenevät tutkimuksessa paitsi prosentuaalisina eroina, myös tutkimusaineistosta nostettujen esimerkkien tarkastelun yhteydessä. Tutkimustuloksien perusteella voi todeta, että selkokielisen tekstin tarvitsijat – kehitysvammaiset, muistisairaat ja maahanmuuttajat – on huomioitu sanastotason selkeyden näkökulmasta. Tekstiä on kirjoitettu tai yleiskielestä mukautettu tämä erityinen lukijakunta huomioon ottaen.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent74
dc.identifier.olddbid3705
dc.identifier.oldhandle10024/3657
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/7133
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3657
dc.subjectselkokieli
dc.subjectyleiskieli
dc.subjectmukauttaminen
dc.subjectymmärrettävyys
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.titleSanastotason selkeys selkokielisessä tekstissä. Vertaileva tutkimus Selkosanomien ja Helsingin Sanomien uutisartikkeleista
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_5229.pdf
Size:
558.02 KB
Format:
Adobe Portable Document Format