Sidosryhmien intressien huomioiminen aluepoliittisessa kumppanuudessa: Tarkastelussa Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelman valmistelutyö Keski-Pohjanmaalla

Abstract

Lissabonin strategian tarkoituksena on tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talousalue vuoteen 2010 mennessä. Sen aiheuttamat rakenteelliset uudistukset näkyvät koko EU:n tasolla. Suomen sitoutuminen strategian toimeenpanoon on vahvaa, ja osana sitä ovat kolmella hallinnon tasolla toteutettavat uudistukset. Aluehallinnon uudistuksen on tarkoitus yksinkertaistaa, tehostaa ja tehdä kansanvaltaisemmaksi monimutkaisia aluehallinnon rakenteita. Alueiden komitea vaati jo vuonna 2003 alueille näkyvämpää roolia rakennerahasto-ohjelmien päätöksenteossa vuoden 2006 jälkeen ja uusi rakennerahastokausi 2007–2013 on nyt alkanut. On hyvän hallinnon periaatteiden mukaista, että alueen sidosryhmät osallistuvat kumppanuudessa rakennerahasto-ohjelmien valmisteluun, sillä ohjelmien toimeenpano on hyvin pitkälle niiden vastuulla.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka aluepoliittinen kumppanuus toimii maakuntatasolla EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa. Tutkimusongelma jakautuu pääkysymykseen: Miten optimaalisen aluepoliittisen kumppanuuden tunnusmerkkien täyttyminen vastaa sidosryhmien omia kokemuksia intressien huomioimisesta? Tutkimuksen teoreettisia alakysymyksiä ovat: Minkälaisia intressit voivat olla luonteeltaan? Ja toiseksi, millaisia intresseiltään erivahvuisia sidosryhmiä on? Tutkielman empiirisiä alakysymyksiä ovat: Millaisia intressejä sidosryhmillä EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa on? Mitkä tekijät vaikuttavat niiden huomioimiseen EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa?

Keskeisin käsite on kumppanuus ja tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aluepoliittisen kumppanuuden ja kahden muun siihen liittyvän käsitteen: intressin ja sidosryhmän ympärille. Tarkoituksena on tarkastella aluepoliittisen kumppanuuden erilaisia ominaisuuksia ja taustatekijöitä, jotka vaikuttavat sidosryhmien intressien huomioimiseen.

Empiirisen tarkastelun pohjana tutkimuksessa toimivat kaksi erillistä kyselyä, joista ensimmäinen oli kohdistettu maakuntavaltuutetuille ja toinen muille Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa Keski-Pohjanmaalla mukana olleille. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivista metodia ja tilastollista analyysia apuna tutkimustulosten tulkinnassa.

Sidosryhmien intressit on huomioitu EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa melko riittävästi, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kumppanuuden merkittävyys yleisesti tunnustetaan, mutta sen merkitys omien yksilöllisten intressien huomioimiselle ei ole varmaa. Huolimatta yhteisöllisten intressien korostumisesta tutkimustuloksissa, sidosryhmien vastuullisuuskysymyksen vuoksi ei voi olla täysin varma siitä, mitä intressejä sidosryhmät todellisuudessa edustavat.

Ideaalisen aluepoliittisen kumppanuuden tunnusmerkkien täyttyminen ja sidosryhmien omat kokemukset intressien huomioimisesta eivät täysin vastaa toisiaan. Päätöksenteko, perustuen konsensukseen ja Euroopan komission määrittämiin suuntaviivoihin, pyrkii edistämään maakunnan yleistä etua. Näin ollen yksilölliset intressit pääsevät paremmin esille vasta toimenpideohjelman toimeenpanossa.