Tilintarkastustoimiston koon ja sijainnin vaikutus kassavirtapohjaisiin tunnuslukuihin

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikuttavatko koko ja sijainti suomalaisen tilintarkastustoimiston taloudelliseen menestymiseen. Taloudellista menestymistä mitattiin kassavirtapohjaisilla tunnusluvuilla, jotka olivat kassaperusteinen käyttökateprosentti, toimintajäämäprosentti, rahoitusjäämäprosentti, kassaperusteinen ROI ja vieraan pääoman takaisinmaksukyky. Mittareilla tutkittiin erityisesti tilintarkastustoimistojen kannattavuutta.

Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin aiheeseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia sekä kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Aluksi käsiteltiin Suomen tilintarkastustoimialaa ja kassavirtaperusteista tunnuslukuanalyysiä. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 101 suomalaisen tilintarkastustoimiston tilinpäätöstiedoista tilivuosilta 1999 ja 2000. Aineisto hankittiin sekä Voitto+ -tietokannasta että Patentti- ja rekisterihallituksen tilinpäätösrekisteristä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä, jonka avulla tutkittiin onko koon ja sijainnin omavaikutuksilla tai näiden yhdysvaikutuksella tilastollisesti merkitseviä eroja muodostettujen vertailuryhmien välillä. Ennen varianssianalyysin suorittamista tutkittiin myös vertailuryhmäkohtaisia tunnuslukujen normaalijakaumia.

Tutkimustulokset osoittivat, että tilintarkastustoimiston koolla oli tilastollisesti merkitsevää vaikutusta lähes kaikkiin käytettyihin tunnuslukuihin. Pienillä tilintarkastustoimistoilla todettiin olevan parempi kannattavuus. Sijainnin vaikutus tunnuslukuihin ei ollut yhtä voimakasta kuin koon, mutta tilastollisesti merkitseviä tuloksia saatiin eräiden tunnuslukujen osalta. Sekä pääkaupunkiseudulla että suurissa kaupunkikeskuksissa sijaitsevilla tilintarkastustoimistoilla todettiin olevan paremmat tunnuslukuarvot kuin maakuntakeskuksissa sijaitsevilla tilintarkastustoimistoilla. Koon ja sijainnin yhdysvaikusta ei havaittu yhdenkään tunnusluvun arvoissa. Tunnuslukujen kokonaisvaltaisen kehityksen todettiin olleen nousujohteista vuodesta 1999 vuoteen 2000.