Kylän ja kunnan välinen vuorovaikutus. Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Abstract

Kuntarakenne on Suomessa ollut ja on edelleen muutoksessa, minkä seurauksena on syntynyt yhä suurempia kuntia. Monissa liitoksissa maaseutualueiden laajuus kunnassa on kasvanut, mikä aiheuttaa haasteita palveluiden ja päätöksenteon keskittyessä useammin keskuksiin. Keskustelua onkin käyty kylien ja kyläyhdistysten roolista ja mahdollisuuksista kunnissa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja verrata kylän ja kunnan välistä suhdetta kuntaliitoskunnassa ja peruskunnassa. Tutkimuksen kuntaliitoskunnaksi valittiin Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Seinäjoen kaupunki, joka on tehnyt kuntaliitoksen ensin Peräseinäjoen kanssa vuonna 2005 ja Nurmon ja Ylistaron kanssa vuonna 2009. Seinäjoelta tutkimuskylänä on entisen Ylistaron kunnan alueella sijaitseva Kainaston kylä, jossa toimii Kainaston kyläyhdistys. Peruskunnaksi valittiin Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Laihia, josta kyläläisten näkökulmaa edustaa Laihian Ylipään kyläyhdistys. Tutkimusongelmia on kolme. Ensinnä pyritään selvittämään, miten kunta ja kylä ovat yhteydessä keskenään ja toiseksi selvitetään koetaanko kyläyhdistys asukkaiden vaikutuskanavaksi. Näiden kahden tutkimusongelman perusteella pyritään selvittämään eroaako kunnan ja kylän vuorovaikutussuhde peruskunnassa ja kuntaliitoskunnassa toisistaan. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan kunnallisdemokratiaa ja kansalaisten osallistumis-. ja vaikuttamismahdollisuuksia, kunnanosahallintoa sekä järjestöjä ja niiden roolia kunnissa. Tarkastelu kohdistetaan erityisesti kyläyhdistyksiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suunnattiin kyläyhdistyksien jäsenille ja kuntien edustajille. Lisäksi haastateltiin molempien alueiden paikallisten toimintaryhmien edustajia.

Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, etteivät kuntaliitoskunta ja peruskunta eroa suuresti toisistaan. Kylien aktivoitumista kaupungin suuntaan ei vaikuta tapahtuneen kovinkaan voimakkaasti kuntaliitoskunnassa. Kylien hankkeita on tuettu ja kylille myös kaupungin toimesta jalkauduttu. Kylien toiminta koettiinkin pääsääntöisesti aktiivisena. Kuntaliitoksen jälkeen tilanteen vakiintuminen vie kuitenkin aikaa, joten tällä hetkellä kuntaliitoskunnassa tilanne todennäköisesti vielä oli vakiintumaton ja kylien ja kaupungin suhde muotoutumassa. Myös aluelautakuntien kohdalla tuotiin esiin toiminnan kehittäminen. Kunnan ja kylän suhteen on usein todettu olevan vielä vakiintumaton, eikä tutkimuskuntienkaan suhde kyliin näyttäytynyt poikkeuksellisen vahvana. Peruskunnassa kylien ja kunnan edustajien vuorovaikutus näyttää rakentuvan pitkälti henkilökohtaisesta yhteydenpidosta ja valtuutettujen suhtautumisen kylätoimintaan koettiinkin vaikuttaneen siihen, miten kyliin on suhtauduttu. Tällä hetkellä kunnan suhtautuminen nähtiin melko positiivisena, mutta toisaalta vuorovaikutteisuus koettiin kuitenkin kylän näkökulmasta vähäiseksi. Kyläyhdistykset koettiin molemmissa kunnissa pääsääntöisesti kansalaisten kanavina vaikuttaa alueen asioihin ja erityisesti Laihian Ylipään kyläyhdistys olikin tehnyt esimerkiksi aloitteita kunnalle ja toiminnallaan pyrkinyt vaikuttamaan. Yhteydenpito- ja tiedonvälitystavat olivat kunnissa melko perinteisiä. Yleisesti ottaen molemmissa kunnissa toimintasuuntana koettiin melko vahvasti kylästä kuntaan päin nouseva aloitteellisuus, johon kunta voi omien resurssiensa puitteissa tarttua.