Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tuomioistuinkäsittelyiden erityispiirteet

Abstract

Järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosien aikana kasvanut ja muuttunut aiempaa verkostomaisemmaksi. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat suurin Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden uhka ja useiden rikollisjärjestöjen toiminta on levinnyt useiden valtioiden alueelle. Yleisemmin niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin säädännössä, järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi tulkitaan sellainen vähintään kolmen henkilön ryhmä, joka on järjestäytynyt suunnitelmallisesti tekemään vakavia rikoksia. Euroopassa tapahtuva järjestäytynyt rikollisuus keskittyy useimmiten kyberturvallisuuteen, erilaisiin talousrikoksiin, korruptioon, huumekauppaan ja ihmiskauppaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia erityispiirteitä suomalaisten tuomioistuinten käsittelyssä kohdataan, kun käsiteltävissä olevassa asiassa on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Erityispiirteiden tunnistamisen avulla arvioidaan, ovatko käytössä olevat menetelmät riittäviä ja tehokkaita järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on huomioida erityispiirteiden arvioinnissa erityisesti, että voidaanko nykyisillä toimenpiteillä järjestäytynyttä rikollisuutta torjua siten, että oikeus oikeudenmukaisen oikeudenkäyntiin ja muihin perus- ja ihmisoikeuksiin toteutuu. Tutkielmassa käytetään metodeina sekä oikeusdogmatiikkaa, eli lainopillista olemassa olevan lainsäädännön tulkintaa ja systematisointia, että de lege ferenda menetelmää, jonka tarkoituksena on tuottaa kannanotto siitä, millaiseksi lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulisi tulevaisuudessa muotoutua. Metodit toimivat yhdessä, sillä ymmärtääkseen tulevaisuuden tarpeita, tulee olla käsitys siitä, millainen vallitseva oikeudentila on tällä hetkellä. Aineistona tutkimuksessa käytetään perinteisiä oikeuslähteitä, kuten lainsäädäntöä ja lain esitöitä, kansainvälisiä sopimuksia, sekä tuomioistuimien ratkaisuja. Tutkielma osoittaa, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tuomioistuimen käsittelyistä ilmenee lainsäädännössä olevan tulkinnanvaraisuuksia. Tulkinnanvaraiset seikat vaativat tuomioistuimilta erityisen tarkkaa arviointia. Tällaisina tulkinnanvaraisina seikkoina voidaan pitää keskeisiäkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä käsitteitä, sillä tutkielmassa ilmeni, että jo itsessään järjestäytyneen rikollisryhmän käsite, tai sen toimintaan osallistumisen arviointi voivat muodostua haastavaksi. Erityispiirteiden tunnistamisen ja analysoimisen tarkoituksena oli tuottaa sellaista tietoa, joka voisi edistää tuomioistuinlaitosten mahdollisuuksia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.