Kestävyysraportointi strategisena työkaluna

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda sisällönanalyysin ja tilastollisien menetelmien kautta pisteytysmalli, jolla yritysten vastuullisuustoimia voidaan arvioida helposti ja johdonmukaisesti. Tutkimus on ajankohtainen, koska EU:n uudet kestävyysraportoinnin standardit (ESRS) ovat tiukentaneet vaatimuksia yrityksille. Yrityksillä, sijoittajilla ja sääntelyviranomaisilla on kasvava tarve ymmärtää ja vertailla ESG-tietoa, mutta sen hajanaisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat aiemmin rajoittaneet tehokasta arviointia. Tämän tutkimuksen tavoite helpottaa yritysten ESG-raportoinnin vertailemista ja toimii strategisena työkaluna kestävän kehityksen tavoitteissa myös yrityksille.

Tutkimus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin laadullinen sisällönanalyysi, jossa käytettiin 46 teollisuusyrityksen satunnaisotosta vuosien 2023 ja 2024 raportoinnista, joissa tunnistettiin seitsemän toistuvaa ESG-teemaa. Koko perusjoukko koostui Nasdaq Nordic Large Cap -listan teollisuusyrityksistä, joita oli tutkimuksen hetkellä 52 kappaletta. Näistä muodostettiin analyysimuuttujat: 1) Hiilijalanjäljen ja energiatehokkuuden hallinta, 2) ESG-mittarit ja seuranta, 3) ESG-tiedon luotettavuus ja varmennus, 4) Ilmastonmuutokseen liittyvä riskiraportointi, 5) Kiertotalous ja resurssitehokkuus, 6) ESG osana liiketoiminnan ohjausta ja 7) Sidosryhmävaikutukset. Näihin pohjautuen rakennettiin pisteytystaulukko, jonka avulla yritysten raportointia voitiin mitata ja vertailla.

Toisessa vaiheessa suoritettiin kvantitatiivinen analyysi, joka sisälsi keskiarvovertailuja, korrelaatiotarkasteluja, regressiomallinnusta ja faktorianalyysin. Tulokset osoittavat, että ESG-raportointi on kehittynyt merkittävästi vuosien 2023 ja 2024 välillä. Erityisesti heikommin suoriutuneet yritykset paransivat pisteytystään, mikä viittaa sääntelyn (ESRS) vaikuttavuuteen. Regressiomallin perusteella tietyt ESG-teemat, erityisesti hiilijalanjälki, mittaristo ja varmennus selittivät merkittävissä määrin raportoinnin kehitystä. Lisäksi liikevaihdon ja ESG-tason välillä havaittiin selvä positiivinen korrelaatio molempina vuosina.

Tutkimuksessa asetettiin viisi hypoteesia, jotka liittyivät ESG-raportoinnin kehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja yrityksen kokoon. Kaikki hypoteesit saivat empiiristä tukea ja jäivät voimaan. Näin ollen tutkimuksen pisteytysmalli osoittautui toimivaksi ja tilastollisesti päteväksi välineeksi yritysten ESG-raportoinnin arviointiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat käytännön hyötyä yrityksille, jotka voivat hyödyntää mallia kehittääkseen raportointiaan strategisesti. Lisäksi sijoittajat, analyytikot ja viranomaiset voivat käyttää pisteytystä yritysten ESG-suorituksen vertailuun. Tulevaisuuden tutkimuksessa mallia voitaisiin testata ja laajentaa muihin toimialoihin tai EU-tason vertailuihin.