Repatriation adjustment of Finnish self-initiated expatriates

Abstract

Ulkomailla työskentely on yhä yleisempää nykypäivän globalisoituneessa maailmassa. Kansainväliset organisaatiot lähettävät työntekijöitään tilapäisille työkomennuksille ulkomaille, mutta monet myös hakeutuvat ulkomaille töihin omasta aloitteestaan. Näistä itsenäisesti ulkomaille hakeutuneista ekspatriaateista käytetään englanniksi termiä ”self-initiated expat-riate (SIE)”. Vaikka SIE:t ovat saaneet kasvavaa huomiota ekspatriaattitutkimuksessa, heidän paluusopeutumistaan on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ekspatriaattien paluu kotimaahan voi aiheuttaa merkittäviä sopeutumisvaikeuksia, etenkin SIE:ille, jotka palaavat ilman organisaation tukea.

Tämä tutkimus käsittelee suomalaisten itsenäisesti ulkomaille hakeutuneiden ekspatriaattien paluusopeutumista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä haasteita itsenäisesti ulko-maille hakeutuneiden suomalaisten paluusopeutumiseen liittyy ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän paluusopeutumiseensa.

Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Ellisin ym. paluusopeutumismalliin, joka pohjautuu Blackin ym. alkuperäiseen paluusopeutumismalliin, huomioiden itsenäisesti ulkomaille hakeutuneiden ekspatriaattien erityispiirteet. Tutkimus on toteutettu laadullisena ja sitä varten on haastateltu viime vuosina ulkomailta palanneita suomalaisia SIE:jä. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa kerätty aineisto on analysoitu käyttäen temaattista analyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että SIE:jen paluusopeutumishaasteet liittyivät etenkin työllistymiseen, sillä suurin osa haastateltavista palasi Suomeen ilman työpaikkaa. Merkitykselli-sen työn löytymisellä oli myös suuri vaikutus SIE:jen paluusopeutumiseen. Suomeen palan-neet SIE:t kokivat lisäksi haasteita sopeutua suomalaiseen vuorovaikutuskulttuuriin, sillä he olivat ulkomailla asuessaan tottuneet sosiaalisempaan ja vähemmän varautuneeseen vuoro-vaikutukseen. Vaikka tutkimuksen tulokset ovat suurelta osin linjassa Ellisin ym. paluusopeutumismallin kanssa, tutkimuksessa nousi uutena tekijänä esille lasten sopeutuminen, jota ei ole aiemmissa malleissa otettu huomioon paluusopeutumiseen vaikuttavana tekijänä.