Euron käyttöönottoon liittyvät esitteet teksteinä. Tarkastelussa makrostruktuuri, tekstityypit ja puhuttelu

Tutkielman tavoitteena oli kuvata tiedottavan tekstilajin tekstuaalisia piirteitä. Tässä työssä käsittelin kolmea euron käyttöönottoa koskevaa esitettä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä oli puhuttelutapojen analysointi, jonka ohella myös tekstin makrorakenne sekä julkaisujen tekstiosien sijoittuminen Egon Werlichin tekstityyppijaotteluun kuuluivat viitekehykseen. Analyysissä ilmeni, että esitteissä puhuteltiin vastaanottajaa kolmella tavalla. Persoonallinen, suoraan lukijaa lähestyvä puhuttelutapa oli lukumääräisesti hieman yleisempää kuin ei-persoonallinen puhuttelu, mikä tarkoittaa tässä passiivin sekä yksikön 3. persoonan geneerisen muodon käyttöä. Imperatiivimuotoista puhuttelua esiintyi kahta edellä mainittua harvemmin. Tekstin makrorakenteen kannalta kolme puhuttelutapaa esiintyivät joidenkin asiakokonaisuuksien osalta säännönmukaisesti. Tästä huolimatta tiettyjen tekstilukujen kohdalla puhuttelutapojen käytössä ilmeni epäjohdonmukaisuutta. Näin on pääteltävissä, ettei tutkimusmateriaalissa ole systemaattisesti pyritty lähestymään vastaanottajaa, vaan kirjoittajat ovat laatineet esitteet usealla puhuttelutavalla, jossain määrin käsiteltävästä aiheesta riippuen. Egon Werlichin tekstityyppijaottelussa tavallisin luokka esitteissä oli instruktiivinen eli ohjaava tekstityyppi. Tästä huomataan, että tutkimusmateriaalin ensisijaisena tarkoituksena on lukijan neuvominen.