Zur literarischen Darstellung des Neuanfangs nach der Wende. Alltags- und Identitätsproblematik in Jana Hensels Zonenkinder und Ingo Schulzes Simple Storys. Ein Roman aus der ostdeutschen Provinz

dc.contributor.authorHeinämäki-Sepponen, Riina
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2006-11-16
dc.date.accessioned2018-04-30T13:38:52Z
dc.date.accessioned2025-06-25T14:48:03Z
dc.date.available2018-04-30T13:38:52Z
dc.date.issued2006
dc.description.abstractSaksojen yhdistyminen on ainutkertainen tapahtuma Saksan historiassa, minkä seurauksena yksilöiden arkielämä muuttui. Kirjallisuus heijastaa Saksojen yhdistymisen ja vieraan kulttuurin kohtaamisen seurauksena todellisten yksilöiden muuttunutta arkielämää, ja identiteettiongelmia. Tutkimuskohteena ovat Jana Henselin omaelämäkerrallinen teos Zonenkinder (2004) ja Ingo Schulzen romaani Simple Storys. Ein Roman aus der ostdeutschen Provinz (2001), joita analysoidaan narratologisten aspektien ja kirjallisuussosiologian näkökulmista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten nämä kaksi erilaista kirjallisuudenlajia kuvaavat Saksojen yhdistymisen vaikutusta itäsaksalaisten arkielämään ja identiteettiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, onko kirjallisuudenlajilla tai vaihtuvalla kertojanäkökulmalla merkitystä. Työn teoreettinen tausta on jaettu kolmeen osaan. Ensin tarkastellaan kulttuuriteoreettisia määritelmiä, mm. persoonallinen ja kollektiivinen identiteetti, toisessa osassa käsitellään narratiivisten tekstien peruskäsitteitä, mm. erilaisia kertojanäkökulmia. Teorian viimeisessä osassa esitellään historiallista taustatietoa. Tutkimuksesta käy ilmi, että molemmat teokset sisältävät samoja teemoja, mutta kirjailijat kuvaavat niitä eri tavalla. Zonenkinder-teoksessa minäkertoja kertoo nostalgisesti lapsuudenmuistoistaan entisessä Itä-Saksassa. Näiden muistojensa avulla minäkertoja analysoi muuttunutta arkielämäänsä ja identiteettiään yhdistyneessä Saksassa. Hensel yleistää muistonsa monissa tekstikohdissa puhuessaan ”me-näkökulmasta”, jolla hän viittaa sekä itseensä että koko sukupolveensa. Hensel ei käsittele yhteiskunnallisia ilmiöitä syvällisesti, vaan hän keskittyy kuvaamaan kaipaustaan vanhaan kotimaahansa. Hensel tarjoaa entisille itäsaksalaisille mahdollisuuden samastua autenttisiin kertomuksiinsa. Simple Storys -romaanissa fiktiiviset henkilöhahmot ja kertojat välittävät laajemman kuvan uudesta yhteiskunnasta. He heijastavat itäsaksalaisten muuttunutta arkielämää: alkoholismia, työttömyyttä, identiteettiongelmia sekä monimutkaisia ihmissuhteita. Simple Storys antaa realistisemman kuvan kuin Zonenkinder: siinä tulevat kollektiiviset mielipiteet useiden eri romaanihenkilöiden ja kertojanäkökulmien kautta esiin.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent89
dc.identifier.olddbid551
dc.identifier.oldhandle10024/503
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/4643
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/503
dc.subject.studyfi=Saksan kieli ja kirjallisuus|en=German Language and Literature|
dc.titleZur literarischen Darstellung des Neuanfangs nach der Wende. Alltags- und Identitätsproblematik in Jana Hensels Zonenkinder und Ingo Schulzes Simple Storys. Ein Roman aus der ostdeutschen Provinz
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot