Helsingin seudun metropolialue - Metropolihallinta ja sen sovellettavuus Suomessa

Abstract

Käynnissä oleva metropolisoituminen on hyvin ajankohtainen aihe. Helsingin seudusta on muodostumassa Suomen metropolialue, jossa asuu lähes neljäsosa Suomen väestöstä ja jossa syntyy noin kolmasosa Suomen kansantuotteesta. Helsingin metropoliseutu on koko Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeä alue. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun jatkuva kasvaminen on kuitenkin johtanut siihen, että aluetta on nyt ja tulevaisuudessa vaikea hallita. Muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen kohdistuvat kysymykset ovat niitä erityispiirteitä, joita varten Helsingin metropoliseutu tarvitsee uuden hallintatavan.

Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat metropoli, metropolisoituminen, hallinta, metropolihallinta ja Helsingin seutu. Tutkimuksessa haetaan vastausta seuraavaan tutkimuskysymykseen: Minkälainen metropolihallintamalli soveltuu Helsingin seudulle? Tutkimuksen tarkoituksena on määrittää Helsingin mahdollinen metropolialue ja löytää toimiva hallintomalli kyseiselle alueelle. Tutkimusaineisto koostuu kotimaisesta sekä kansainvälisestä kirjallisuudesta, tieteellisistä artikkeleista, tutkimuksista, valtioneuvoston selonteosta sekä ajankohtaisista uutisista. Tutkimustulokset perustuvat osittain karkeisiin arvioihin, sillä tutkimus käsittelee metropolialuetta, jota ei konkreettisesti ole vielä edes olemassa.

Tutkimus etenee siten, että ensimmäisenä määritellään keskeiset käsitteet, kuten metropoli, Helsingin seutu ja metropolihallinta. Tämän jälkeen esitellään erilaisia kansainvälisiä metropolihallintamalleja ja pohditaan niiden soveltuvuutta Suomeen. Tukholman, Oslon, Stuttgartin, Lontoon, Dublinin ja Montrealin metropolihallintamallit ovat niitä hallintamalleja, joiden kautta on tässä tutkielmassa haettu apua Suomen metropolialueen hallinnan muodostamiselle. Monitasoinen hallintomalli, kaksitasoinen hallintomalli, yhteistyö- ja neuvotteluverkostot, ohjelma- ja strategiaohjaus, metropolivaltuusto ja kuntaliitokset ovat esimerkkejä kansainvälisistä metropolihallintamalleista, joiden toimivuutta Suomen metropolialueella tarkastellaan tässä tutkimuksessa.

Tutkimus osoitti, että mikään kansainvälinen metropolihallintamalli ei ole sellaisenaan sovellettavissa Suomeen. Metropolivaltuusto on saanut paljon suosiota ja se on koettu tutkimusten ja gallupien mukaan parhaimmaksi hallintamalliksi. Toisaalta taas Tukholman malli, jossa muun muassa päätöksenteko tapahtuu lähellä kansalaisia, nähdään ratkaisuna Helsingin seudun metropolialueelle. Kuntaliitokset ovat myös varteenotettava ratkaisu metropolihallintaan, mikäli niiden kohdalla päästäisiin yksimielisyyteen. Kuntaliitos onkin ollut ajankohtainen ja keskustelua herättävä puheenaihe sen jälkeen kun valtioneuvosto julkisti Suomen uuden kuntakartan.

Metropolihallinnan muodostaminen on pitkä ja aikaa vievä prosessi. Tutkimuksessa käy ilmi, että Helsingin seutu tarvitsee uuden hallintamallin, jossa päätöksenteko tapahtuu lähempänä kansalaisia, alueen asioista vastaa yksi hallintaelin ja jossa kuntaliitokset ovat mahdollisia. Ensin on kuitenkin säädettävä metropolilaki, jonka varaan uusi hallintamuoto voidaan perustaa.