Oppivan organisaation periaatteiden toteutuminen ja kehitys suomalaisissa pörssiyhtiöissä 2019–2023 : Analyysi vuosikertomusten ja vastuullisuusraporttien pohjalta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten osaamisen johtaminen näkyy suomalaisten pörssiyritysten vuosikertomuksissa ja vastuullisuusraporteissa vuosina 2019–2023. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Peter Sengen (1990) oppivan organisaation teorialle, jota täydennetään organisaatioiden oppimisen, osaamisen johtamisen ja strategisen kehittämisen näkökulmilla. Tarkastelun kontekstina toimivat globaalit megatrendit, kuten digitalisaatio sekä työn murros ja joustavuus, jotka muovaavat organisaatioiden oppimistarpeita ja korostavat systeemiajattelun tarvetta.

Tutkimus on toteutettu laadullisena sisällönanalyysina viiden suomalaisen pörssiyhtiön vuosi- ja vastuullisuusraportteihin perustuen. Analyysin perusteella osaamisen johtamisen merkitys yritysten strategiassa on vahvistunut. Osaaminen on tärkeä osa organisaation resilienssiä. kilpailukyvyn rakentamista ja strategian mahdollistamista. Oppimista kuvataan myös yhä enemmän kokonaisvaltaisena ilmiönä, joka sisältää niin työn arjessa tapahtuvaa oppimista, erilaisia koulutusohjelmia kuin digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntämistä.

Tutkimuksen analyysin perusteella voidaan tulkita, että strateginen osaamisen kehittäminen, johtaminen ja sen kehittäminen sekä teknologian hyödyntäminen näyttäytyvät raportoinnissa korostuneina teemoina. Myös esimerkiksi mentorointi ja coaching ovat yleistymässä ja laajenemassa aiempaa laajemmin kaikkien ulottuville. Myös verkostomainen toimintatapa ja ekosysteemiajattelu esiintyvät yhä enemmän, mutta toisaalta niiden kytkentä henkilöstöstrategiaan jää usein epäselväksi. Yritysten välillä havaitaan merkittäviä eroja siinä, kuinka laajasti ja konkreettisesti oppivan organisaation periaatteita raporteissa tuodaan esiin.

Tämä tutkimus tarjoaa suuntaa antavia suosituksia organisaatioille: osaamisen kehittäminen tulisi kytkeä näkyvästi osaksi strategista suunnittelua, ja myös ulkoisia verkostoja tulisi hyödyntää järjestelmällisemmin osaamisen vahvistamisessa. Lisäksi oppimista tukevien rakenteiden ja kulttuurin tulisi olla selkeästi viestitty ja organisaation toimintaa läpileikkaava elementti. Oppivan organisaation periaatteiden juurruttaminen vaatii myös pitkäjänteistä ja osallistavaa johtamista sekä kulttuurin tasolla tapahtuvaa sitoutumista – erityisesti ajassa, jossa työelämän jatkuvat muutokset ja megatrendit haastavat organisaatioita uudistumaan jatkuvasti.