Urashokit ja psykologinen pääoma : Tutkimus suomalaisista johtajista ja asiantuntijoista

Abstract

Työurat eivät ole niin ennakoitavia ja yksilön omassa hallinnassa kuin usein ajatellaan. Niihin liittyy paljon monimutkaisuutta ja arvaamattomuutta, kuten ennustamattomia, yksilön oman kontrollin ulkopuolelta ilmestyviä satunnaisia tapahtumia eli urashokkeja. Niistä selviämiseen ja työuralla kehittymiseen tarvitaan monenlaisia uraresursseja, kuten psykologista pääomaa. Toisaalta urashokeilla voi myös olla vaikutusta näiden resurssien kertymiseen ja menettämiseen. Urashokkien ja psykologisen pääoman välisistä yhteyksistä ei tiettävästi ole julkaistu aiempia tutkimuksia.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella urashokkien yhteyttä psykologiseen pääomaan. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko urashokin kokeminen tai urashokkikokemuksen laatu yhteydessä psykologiseen pääomaan. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa kuvailevaa tietoa urashokeista ja psykologisesta pääomasta. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena osana laajempaa kansainvälistä uratutkimuskokonaisuutta keväällä 2020 covid-pandemian alussa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat johtajat ja asiantuntijat. Tämä nyt käsillä oleva tutkimus perustuu suomalaisten vastaajien vastauksiin, joita saatiin 210 henkilöltä. Aineistoa analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmin.

Tutkimuksessa havaittiin, että urashokit ovat hyvin yleisiä. Tyypillisin urashokki oli työn sijainnin raju muuttuminen, mitä pääasiassa selittää etätyöskentelyyn siirtyminen pandemian takia. Muita yleisimpiä urashokkeja olivat radikaali tarve muuttaa omaa tapaa työskennellä, työtaakan merkittävä kasvaminen, työvoiman vähentäminen/lomautukset työnantajalla sekä työn sisällön radikaali muuttuminen. Sama urashokki saatettiin kokea hyvin eri tavoin, eikä kokemuksia voinut jaotella pelkästään positiivisiin ja negatiivisiin. Suurin osa urashokeista koettiin ambivalenttina. Työelämään liittyvät urashokit olivat selvästi yleisempiä kuin yksityiselämään liittyvät. Vastaajien psykologinen pääoma oli korkea. Työvuosiltaan kokeneimpien psykologinen pääoma oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi työvuosiltaan kokemattomimpien ryhmään verrattuna. Urashokin kokemisella ei ollut yhteyttä psykologiseen pääomaan eikä myöskään urashokin tyyppi (positiivinen/negatiivinen) ollut yhteydessä psykologiseen pääomaan.

Tulokset osoittavat, että yllätyksiä työuralle tuovat suunnittelemattomat tapahtumat eli urashokit ovat vahvasti läsnä suomalaisten asiantuntijoiden ja johtajien elämässä. Korkea psykologinen pääoma tarjoaa urashokkeja kokeneille vahvan henkisen resurssin proaktiiviseen toimijuuteen hallita urashokkeja, kääntää haasteet vahvuuksiksi ja kehittyä uralla. Lisätutkimusta tarvitaan sekä urashokeista että yhteyksistä uraresursseihin, koska aihealue on hyvin vakiintumaton.