Hoitohenkilökunnan kokemuksia työyhteisöviestinnän toimivuudesta aikuispsykiatrisilla osastoilla

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen organisoimisen vastuun siirryttyä hyvinvointialueille vuonna 2023, uusilla hyvinvointialueilla on ollut paljon töitä jatkuvasti uudistuvan palvelurakenteen myötä. Tämän vuoksi työyhteisöviestinnän merkitys terveydenhuollon organisaatioissa on korostunut entisestään kaiken muutoksen keskellä. Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisöviestinnän toimivuudesta aikuispsykiatristen osastojen työyhteisöissä sekä siitä, miten työyhteisöviestinnän koetaan kytkeytyvän hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa organisaatiolle tietoa työyhteisöviestinnän nykytilasta hoitohenkilökunnan näkökulmasta sekä tarjota havaintoja, joita voidaan hyödyntää viestinnän kehittämisessä.

Tutkielman aineiston keräämiseen käytettiin kyselylomaketta, joka analysoitiin käyttäen sekä määrällistä että laadullista tutkimustapaa. Aineisto kerättiin kolmen aikuispsykiatrisen osaston hoitohenkilökunnalta Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Kyselyssä oli sekä suljettuja Likert-asteikollisia väittämiä että avoimia kysymyksiä. Suljetut väittämät analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkielmassa käytetyt neljä työyhteisöviestinnän ulottuvuutta perustuivat Welchin ja Jacksonin työyhteisöviestinnän malliin. Nämä ulottuvuudet on tässä tutkimuksessa nimetty johtamisviestinnäksi, moniammatilliseksi työyhteisöviestinnäksi osastolla, osastojen väliseksi viestinnäksi sekä organisaatioviestinnäksi. Tutkielman tulosten mukaan jokainen ulottuvuus sai pääosin myönteisen arvion, ja johtamisviestintä koettiin kaikkein myönteisimmin näistä ulottuvuuksista sekä väittämien että avointen vastausten perusteella. Moniammatillinen työyhteisöviestintä osastolla koettiin väittämien perusteella pääosin myönteiseksi, mutta avoimissa vastauksissa korostuivat kehittämistarpeet erityisesti raportointiin, tiedonkulkuun ja puutteelliseen sisältöön liittyen. Osastojen välisessä viestinnässä kehittämiskohteet liittyivät viestinnän epätasaisuuteen, ja yhteistyön kehittämiseen ja organisaatioviestinnän osalta tiedon liiallinen määrä ja sen hajautuminen koettiin ongelmalliseksi.

Työhyvinvointia käsittelevä osa muodosti tutkielman viidennen osa-alueen, ja siinä tarkasteltiin hoitohenkilökunnan kokemuksia työyhteisöviestinnän vaikutuksista heidän psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen työhyvinvointiinsa. Tulosten perusteella viestinnän koettiin vaikuttavan eniten psyykkiseen työhyvinvointiin siten, että toimivan viestinnän koettiin vähentävän stressiä, epävarmuutta ja työn kuormittavuutta sekä lisäävän työn selkeyttä ja turvallisuuden tunnetta, kun taas sosiaalisen työhyvinvoinnin osalta yhteisöllisyyden koettiin lisääntyvän. Fyysiseen työhyvinvointiin liittyvät vaikutukset jäivät aineistossa vähäisemmiksi.