Viestintäteknologia utopiana ja dystopiana

Tutkielman tarkastelun kohteena on viestintäteknologian suhde utopiaan ja dystopiaan. Työssä esitellään teknologian utopiana ja dystopiana näkevän ajattelutavan alkujuuria ja pyritään löytämään syitä erityisesti media-, viestintä- ja informaatioteknologiaan kohdistuvaan optimismiin ja pessi-mismiin. Mm. utopia-ajattelun historiaa, valistuksen myötä alkunsa saanutta ns. edistyksen myyttiä, sekä teknologiautopia/-dystopia-ajattelun suhdetta uskonnollisuuteen tarkastelemalla pyritään tuomaan esiin syitä sille, miksi suhtautuminen teknologiaan saavuttaa niin helposti sekä utooppisia että dystooppisia piirteitä. Suuria odotuksia jonkin tietyn teknologian suhteen on asetettu monia kertoja historian eri vaiheissa. Usein näihin odotuksiin liittyy ajatus yhden-tyneestä maailmankylästä, tulevasta maanpäällisestä paratiisista, johon päästään erityisesti viestintäteknologian kehittymisen myötä. Utopiaan liittyy kuitenkin aina myös dystopia; esimerkiksi yhdentymisen taustalla on yhdenmukaistuminen. Informaatioyhteiskunta on herättänyt omalta osal-taan toiveita suuresta muutoksesta, senkin taustalla on kuitenkin mm. infor-maatiotulvan ja kaikkinäkevän tarkkailujärjestelmän uhka. Niin teknologiautopioiden kuin -dystopioidenkin sinnikkään uudelleen-syntymisen perimmäisenä selittävänä tekijänä voidaan pitää teknologista determinismiä, ajattelutapaa, jossa ajatellaan teknisten keksintöjen olevan ensisijainen tekijä joka muuttaa yhteiskuntaa ja kulttuuria. Tutkielman lopun filosofisessa pohdiskelussa päädytään painottamaan teknologiauskon kyseenalaistamista sekä henkisten arvojen merkitystä.