"Someone has to fly the flag of finesse!" Markers of Social Class in Speech in Keeping Up Appearances

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee kuinka sosiaaliluokka näkyy Hyacinth Bucketin puheessa brittiläisessä tilannekomediasarjassa nimeltään Keeping Up Appearances. Tutkimusmateriaali koostui sarjan kahdeksasta jaksosta, jotka valittiin tutkimukseen sattumanvaraisesti. Pääpaino aineistossa oli niissä kohtauksissa, joissa Hyacinth esiintyy. Hänen puhettaan verrattiin pääasiassa työväenluokkaiseen puheeseen. Tutkimuksen oletuksena oli, että Hyacinthin pyrkimys korkeaan sosiaaliseen asemaan näkyy sosiaaliluokan merkitsijöiden liioiteltuna käyttönä hänen puheessaan.

Sosiaaliluokan näkymistä Hyacinthin puheessa tutkittiin kolmella kielen tasolla: sanaston, kieliopin ja ääntämyksen. Hänen sanastonsa tarkastelussa keskityttiin etymologiaan ja tyylilajiin sekä omaisuuteen ja kalliiseen elämäntyyliin viittaaviin sanoihin, joita tutkittiin The Oxford English Dictionaryn ja Alan S.C. Rossin sanalistan avulla. Jenny Cheshire’n tutkimus alueellisista murteista Englannissa toimi innoituksena Hyacinthin kieliopin tutkimukselle, jossa keskityttiin hyperkorrektiuteen, subjekti- ja objektipronominin käyttöön lauseen subjektina, epävirallisiin kieliopillisiin rakenteisiin ja heikkoon lauserakenteeseen. Peter Trudgillin ja William Labovin tutkimuksissaan käyttämistä sosiaaliluokan merkitsijöistä valittiin kolme äännettä, /h/, /ŋ/ ja /r/, joiden esiintymistä tutkittiin sitten Hyacinthin puheessa.

Tutkimuksessa selvisi, että Hyacinth yritti näyttää olevansa keskiluokkaa ja sitä ylempää kaikilla kolmella kielen tasolla. Puheessaan hän tähtäsi viralliseen kieleen ja yleiskielen mukaiseen ääntämykseen välttäen epävirallisia sanoja ja epävirallista kielioppia sekä alueellista ääntämystä. Sarjan huumori perustui juuri Hyacinthin puheessa ilmenevien sosiaaliluokan merkitsijöiden liioiteltuun käyttöön. Tutkimuksessa todettiin, että hänen käyttämänsä sosiaaliluokan merkitsijät sanaston ja kieliopin tasolla olivat vahvemmat kuin ääntämyksen. Sosiolingvistisissä tutkimuksissa on perinteisesti keskitytty ääntämyksen tutkimiseen, mutta tämän tutkimuksen perusteella tulisi tulevaisuudessa huomiota kiinnittää enemmän myös sanastoon ja kielioppiin.