Suomalaisten huoli maan tuhansista järvistä : Ympäristöjournalismin diskursiiviset piirteet Littoistenjärven ja Nuasjärven tapauksissa

Abstract

Ympäristöjournalismi on tunnistettava ja tutkittu journalismin erikoisala, jota määrittää se, että se käsittelee ympäristöaiheita. Tutkin kahden järvien tilaan liittyvän tapausesimerkin kautta minkälaisista diskursseista nykyinen suomalainen ympäristöjournalismi muodostuu. Selvitän, minkälaisia diskursiivisia piirteitä järvien tilasta kertomiseen liitetään ja millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja kahden eri tapauksen välillä on. Aineistoni koostui Helsingin Sanomien Littoistenjärven tapausta käsittelevistä artikkeleista sekä Talvivaaran Nuasjärveä käsit-televistä artikkeleista. Tutkin aineistoani yhdistelemällä diskurssianalyysin ja kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä.

Nykyinen suomalainen ympäristöjournalismi tuo ympäristöaiheita julkiseen keskusteluun ja tietoisuuteen. Ympäristöartikkelit välittävät lukijoille ajankohtaista tietoa ja samanaikaisesti selventävät tapahtumia ja ympäristövaikutuksia. Littoistenjärven ja Talvivaaran aineistoista nousi esille yhteneväisiä sisällön diskursseja: tieteen, hallinnon, ympäristöpolitiikan, kuntapolitiikan, talouden, kalatalouden ja luonnon diskurssit. Aineistossa oli lisäksi funktion mukaisia diskursseja: valistamisen, viihdyttävyyden, suosion, huolen ja vakuuttelun diskurssit. Diskurssien funktioiden avulla vahvistettiin ja selvennettiin sisällön diskursseja. Tieteen diskurssin avulla vastataan tekstissä piileviin ”miksi”-kysymyksiin, jotka selventävät artikkelien tapahtumien kulkua. Aineistossa tuodaan esille valtion tavoitteita ympäristöön liittyen, mikä vahvistaa sitä, että valtio ja yhteiskunta välittävät, ovat vastuussa luonnosta, sekä voivat vaikuttaa luonnon tilaan. Talouden diskurssi ilmenee aineistossa esimerkiksi luonnon tilan parantamisen ja sen mahdollisten kustannuksien vertailuna. Luonnon diskurssin avulla tarkastellaan luontoon ja ympäristöön liittyviä seikkoja luonnontilan ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Huolen diskurssi korostui enemmän Talvivaaran aineistossa, kun taas vakuuttelun diskurssi korostui enemmän Littoistenjärven aineistossa.

Järvitapausten kautta ympäristöongelmia voidaan tarkastella suomalaisille tutusta, tärkeästä ja ajankohtaisesta kontekstista. Ympäristöjournalismi on moniäänistä, mutta tutkimukseni osoittaa, että kommenteissa painottuvat asiantuntijoiden kommentit ennemmin kuin maallikoiden kommentit. Yksittäisissä artikkeleissa pysähdytään tarkastelemaan tiettyä tapahtumaa, näkökulmaa tai asiantuntijan mielipidettä. Kun ympäristöartikkeleita tarkastelee intertekstuaalisena jatkumona, artikkeleista muodostuu moniääninen ja monia diskursseja sisältävä kokonaiskuva.