Organisaation resilienssi Etelä-Suomen aluehallintovirastossa: Kompleksisuusajattelun näkökulma

Abstract

Keväällä 2020 maailmaa kohtasi poikkeuksellinen tilanne. Kaikkialla maailmassa varauduttiin uhkaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky joutui koetukselle. Koronavirus covid-19:n aiheuttama pandemia levisi Kiinan Wuhanista joka puolelle maapalloa. Vaikeaa keuhkotulehdusta aiheuttama ja pahimmillaan tehohoitoon johtava covid-19 aiheutti sosiaali- ja terveydenhuollolle merkittävää kuormitusta. Suomi otti nopeasti käyttöön suosituksiin ja normaaliolojen lainsäädäntöön perustuvan, epidemian hillintään tähtäävien toimenpiteiden kokonaisuuden. Covid-19-pandemia on nostanut esiin myös yhteiskunnan kompleksisuuden keskinäisriippuvassa maailmassa, esimerkiksi byrokraattisen julkishallinnon yhteistyön aloittamisen yli virastorajojen, jotta pystytään toimimaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan organisaation resilienssiä kompleksisuusajattelun näkökulmasta. Keskinäisriippuvaisessa ja verkostoituneessa maailmassa covid-19:n kaltaisen pandemian vaikutukset ovat merkittäviä yhteiskunnan kyvykkyyden ja toi-mintakyvyn ylläpitämisessä. Tässä tutkielmassa haastatellaan aluehallintovirastossa toimivia asiantuntijoita ja johtajia heidän kokemuksistaan koronapandemiassa. Tarkoituksena on selvittää organisaation resilienssiä heidän kokemanaan poikkeukselliseen tilanteeseen valmistautumisessa, kriisin keskellä toimimisessa ja kriisistä palautumisessa. Resilienssin käsite on moniulotteinen ja useista eri näkökulmista tarkasteltava ilmiö, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan kykyä ylläpitää toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa sekä valmiutta kohdata poikkeuksellisia tilanteita ja palautua niistä. Tässä pro gradu -tutkielmassa resilienssin tarkastelu rajattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston asiantuntijoiden ja johtajien kokemuksiin organisaation resilienssistä. Kompleksisuuslinssin läpi tarkasteltuna resilienssin ilmiön tutkiminen lisää ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat organisaation resilienssiin. Kompleksisessa ympäristössä tarvitaan organisaatioita, jotka mukautuvat muuttuviin olosuhteisiin ja sopeutuvat tilanteeseen sen vaatimalla tavalla. Muutos- tai kriisitilanteessa ei voida vaikuttaa asioiden epälineaarisiin kehityskulkuihin tai ilmiöihin, jotka ilmaantuvat ilman järkevää syy-seuraussuhdetta, mutta kompleksisuuden olemassaolon hyväksyminen auttaa toimimaan tilanteessa ketterästi muuttamalla suunnitelmia joustavasti kriisitilanteen vaatimalla tavalla, mikä auttaa organisaatiota sopeutumaan tilanteeseen.