Viina vaatii veronsa. Argumentaatioanalyysi alkoholiverotusta koskevista pääkirjoituksista kolmessa sanomalehdessä

Abstract

Tutkielmassa analysoidaan kolmen sanomalehden (Helsingin Sanomat, Pohjalainen ja Pohjolan Sanomat) alkoholiverotusta koskevia pääkirjoituksia vuosilta 2004 ja 2005. Suomen alkoholipoliittinen tilanne muuttui, kun alkoholijuomien verotusta laskettiin tuntuvasti vuoden 2004 maaliskuussa. Pääkirjoitusten analyysissä tukeudutaan belgialaisen filosofi Chaїm Perelmanin argumentaatioteoriaan. Perelmanin teorian voi jakaa kolmeen osa-alueeseen: yleisöön, esisopimuksiin ja argumentointiin.

Pääkirjoitusten erityisyleisöä ovat päättäjät, joita puhuteltaessa käytetään vaatimusmuotoja. Tavallisia lukijoita puhuteltaessa käytetään toivomusmuotoa. Näiden seikkojen voi katsoa liittyvän lehdistön rooliin päätöksentekojärjestelmän valvojana sekä journalistien rooliin kansalaisten valistajina. Tutkielmassa pohditaan joukkoviestinten ja yleisön suhdetta Perelmanin teorian lisäksi Anthony Downsin mallilla huomisykleistä. Tarkasteltaessa alkoholiverotukseen liittyvää uutis- ja pääkirjoitusaineistoa on aiheen käsittelyssä havaittavissa syklisyyttä. Yhteiskunnallisten ongelmien nousu joukkoviestinnän huomion kohteeksi ja niiden katoaminen julkisuudesta eivät pelkästään riipu ongelmien kärjistymisestä tai helpottamisesta. Kaikkien lehtien pääkirjoituksista on löydettävissä voimakkaat esisopimukset niin kutsutusta suomalaisesta viinapäästä sekä väestön terveydestä ja siihen liitetystä alkoholin kokonaiskulutusmallista. Argumentaatiotekniikoista syy- ja seuraussuhteisiin perustuvat argumentit ovat kaikissa tutkittavien lehtien pääkirjoituksissa yleisimpiä. Syy- ja seurausargumenttien yleisyyden voi katsoa johtuvan niiden yksinkertaisimmasta muodosta, lehtikielen selkeyden vaatimuksesta sekä ihmisille tyypillisestä tavasta jäsentää maailmaa. Tutkittavien lehtien välillä on eroja toiseksi ja kolmanneksi yleisimmän argumentaatiotekniikan käytössä. Helsingin Sanomat rakentaa kuvaa luotettavuudestaan käyttämällä eniten lukuargumentointia. Auktoriteetteihin perustuvaa argumentointia käyttää eniten Pohjolan Sanomat ja vähiten Pohjalainen. Tämä liittyy lehtien katsomusten eroon rajoittavasta ja liberaalista alkoholipolitiikasta. Helsingin Sanomat seuraa argumentoinnissaan eduskunnan sen hetken yleisintä kantaa. Pohjolan Sanomat on tutkittavista lehdistä eniten rajoittavamman alkoholipolitiikan kannalla. Pohjalainen on kannanotoissaan liberaalein. Syitä lehtien välisille eroille etsitään lehtien historiasta, linjoista ja levikkialueiden alkoholioloista.