Arvonlisä- ja varainsiirtoverotus perustajaurakoinnissa

Abstract

Käytännön ongelmat perustajaurakoinnin arvonlisäverosäännösten soveltamisessa olivat tämän tutkimuksen alkuunpaneva voima. Päätavoite oli selvittää oikeustilaa ja johtaa sen pohjalta oikeat veronlaskentamallit mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Toinen tärkeä tavoite oli kirjoittaa työ niin, että se olisi mahdollisimman selkeärakenteinen ja helposti luettava. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi oli alun perin ajatuksena tarkastella suppeammin lainsäädäntöä ja laajemmin oikeuskäytäntöä, mutta työn edetessä suhde kääntyi päinvastaiseksi.

Tutkimuksen edetessä kävi ilmi, että oikeustila perustajaurakoinnin arvonlisäverotuksessa oli oletettua vakiintuneempi. Tätä havaintoa tukivat alan kirjallisuus ja oikeuskäytäntö. Sitä vastoin lainsäädäntö osoittautui erittäin vaikeaselkoiseksi. Tästä johtuen lainsäädännön systematisoinnista tuli tutkimuksen tärkein osa-alue ja metodi. Systematisointi toimi erinomaisena välineenä oikeustilan hahmottamisessa.

Perustajaurakoinnin varainsiirtoverotuksessa ei ollut nähtävissä vastaavanlaisia tutkimusongelmia ja haasteita kuin arvonlisäverotuksessa. Varainsiirtoverotus otettiin tutkimukseen mukaan, koska sen käsittely palvelee arvonlisäverolainsäädännön systematisointia. Arvonlisä- ja varainsiirtoverotus ovat kiinteistö- ja rakennusalalla pääpiirteittän toisensa poissulkevia veromuotoja.

Tutkimusmetodit olivat samat molemmissa veromuodoissa, mutta arvonlisäverotuksen osalta asioita on käsitelty laajemmin ja syvällisemmin. Kummankin veromuodon kohdalla on selvitetty niiden kehitystä nykyisiin tiloihinsa. Lisäksi on luodattu näiden veromuotojen teoreettista perustaa. Voimassa olevaa oikeustilaa ja lainsäädäntöä on pyritty arvioimaan historiallisiin ja teoreettisiin perusteisiin peilaten.

Tutkimustulokset antavat vastauksia asetettuihin tavoitteisiin. Oikeustila hahmottui riittävästi ja laskentamallit saatiin sen pohjalta määritetyiksi. Tutkimuksen rakenteesta tuli tavoitellun mukaisesti selkeä, mutta sisältö muodostui alkuperäistä tavoitetta teoreettisemmaksi. Tämä johtui painopisteen siirtymisestä enemmän systematisoinnin suuntaan. Systematisoinnin tuloksena arvonlisäverolainsäädännössä on nähtävissä merkittäviä ongelmia. Ongelmat eivät ole pelkästään kirjoitetun arvonlisäverolain rakenteessa, vaan myös arvonlisäverolainsäädännön sisältö suhteessa muuhun lainsäädäntöön, sekä kulutusverotuksen teoriapohjaan ovat ongelmallisia.