"Parasta mitä pelastuslaitoksille on tapahtunut sitten alueellistamisen" - Tutkimus pelastuslaitosten kumppanuusverkoston vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta

Abstract

Tutkimus sai alkunsa tarpeesta arvioida pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa ja pohtia tulevaisuuden verkoston rakennetta. Kumppanuusverkosto on perustettu 2008 pelastuslaitosten vapaaehtoisen yhteistyön alustaksi. Verkoston toiminta on ajan saatossa osoittautunut hyödylliseksi. Pelastuslaitokset ovat kyenneet tuottamaan yhdessä malleja ja linjauksia arjen palvelutuotannon avuksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, miten verkoston onnistuminen on koettu ja miten verkostossa laaditut mallit on viety käytäntöön. Lisäksi tutkimuksessa peilattiin verkostotoiminnan vaikuttavuutta. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto koottiin verkoston jäseniltä, toisessa vaiheessa pelastuslaitosten työntekijöiltä ja kolmannessa vaiheessa valtakunnalliselta yhteistyökumppanilta sekä asiakkailta.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että verkostotoiminta perustuu yleensä vapaaehtoisuuteen. Tuottavimmaksi toiminta koetaan silloin, kun kaikki verkostotoimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, verkostolla on strategia ja demokratia toimii. Verkoston toiminnan kulmakiviä ovat luottamus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Vapaamatkustajuutta ei yleensä hyväksytä, vaan kaikilta verkostoimijoilta odotetaan ponnisteluja yhteisen hyvän eteen. Pienemmät toimijat hyötyvät yleensä verkostotoiminnasta enemmän kuin suuret. Verkoston tuotosten käytäntöön saattaminen vaatii verkostotoimijoilta toimeenpanokykyä. Työelämän kompleksisuudesta johtuen toimeenpanoissa onnistutaan kuitenkin vaihtelevilla tavoilla.

Tämä tutkimus osoitti monet aiemmat verkostoteoriat päteviksi myös pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminnassa. Verkostotoimijat kokivat saaneensa verkostosta selkeää hyötyä. Toimeenpanoissa oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua. Missään tarkastellussa esimerkkitapauksessa ei päästy valtakunnallisesti vain yhden toimintamallin tavoitteeseen. Erilaiset palvelutuotantomallit kuitenkin vähenivät kumppanuusverkoston toiminnan myötä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pelastuslaitosten työntekijät, yhteistyöviranomaiset ja asiakkaat kokivat kehittämisessä samoja tarpeita palveluiden yhdenmukaistamiseksi. Yhteistyöviranomaiset ja asiakkaat painottivat myös asiakaslähtöistä ja tasapuolista palvelutuotantoa. Verkoston vaikuttavuus kävi ilmi asiakkaiden ajattelussa, jossa korostui riskitietoisempi turvallisuuden kehittäminen ja pelastusviranomaisen näkeminen kumppanina.