Julkiset hankinnat ja pk-yritykset

Abstract

Julkiset hankinnat ovat tärkeä markkina pienille ja keskisuurille yrityksille. Julkisiin hankintakilpailuihin osallistuminen on kuitenkin koettu hankalaksi. Hankintalain uudistuksen yhteydessä tehdyn lainvalmistelutyön pohjalta nousi esiin tarpeita muutoksille pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Pk-yrityksissä koettiin julkisten hankintojen haasteina muun muassa vaativat selvitystyöt, liian suuret hankintakokonaisuudet ja monimutkaiset menettelytavat.

Tutkielmassa tarkastellaan pk-yritysten kannalta oleellisia hankintalain uudistyön yhteydessä toteutettuja muutoskohtia, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa markkinoille pääsyä. Pk-yritykset ovat nostaneet esiin myös hankintayksiköiden hankintalain soveltamistapojen merkityksen julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen kannalta. Tarkastelussa nostetaan esiin soveltuvuusvaatimusten merkitys. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta ryhmittymänä tarjoamiseen. Tutkielman aineistona on käytetty lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Tutkimus on oikeusdogmaattinen.

Hankintalain uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista oli parantaa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Keskeisiä hankintalain uudistuskohtia pk-yritysten kannalta olivat hallinnollisen taakan keventäminen, hankinnan jakaminen osiin ja velvollisuus jakamatta jättämisen perustelemisesta sekä edellytetylle liikevaihdolle asetettu raja tarjoajan soveltuvuuteen liittyen. Hankintalakiuudistuksen yhteydessä pyrittiin helpottamaan pk-yritysten selvitystyötä hyväksymällä ESPD-lomakkeella annettu vakuutus tarjoajan soveltuvuudesta tarjousvaiheessa. Hankintayksiköitä on edellytetty jakamaan hankintoja osiin ja EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta perustelemaan jakamatta jättäminen. Kansallisten hankintojen osalta hankintamenettelyjä on kevennetty. Lisäksi yritysten on mahdollista osallistua tarjouskilpailuun ryhmittymänä.

Ryhmittymänä tarjoamisen haasteena on kielletyn kilpailullisen menettelyn ja sallitun yhteistarjouksen välinen rajanveto. Yritysten on tarvittaessa kyettävä osoittamaan hyväksyttävä menettely yhteistarjouksen tekijöinä. Hankintayksikölle suunnattu velvollisuus jakaa hankinnat osiin puolestaan ei itsessään luo yrityksille suoria oikeuksia eikä esimerkiksi hankintayksikön päätöksestä jättää hankinta jakamatta voi valittaa. Hankintojen jakamisesta osiin ja jakamatta jättämisen perusteluvelvollisuudesta säädetään EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen osalta. Lain valmistelutyön pohjalta esiin nousseet pk-yritysten osallistumisen haasteet saattaisivat edellyttää edelleen pienempiä hankintakokonaisuuksia.