Executive Age and ESG: Evidence from the S&P 1500 firms

Abstract

This thesis examines whether the age of top executives is associated with firms’ ESG performance. More precisely, the purpose of this thesis is to examine whether the ages of chief executive officers (CEOs) and chief financial officers (CFOs) are associated with the firm’s ESG scores. The topic is motivated by the rising importance of ESG considerations among investors, regulators, and other stakeholders, as well as the growing interest in how managerial characteristics influence corporate decision-making.

The theoretical framework is based on three key theories. Stakeholder theory explains why firms should consider the interests of broader stakeholder groups, while institutional theory suggests that the external environment encourages firms to adopt responsible business practices. Upper echelons theory provides the main theoretical foundation for the empirical analysis, as it suggests that executives’ personal characteristics influence a firm’s strategic choices and organizational outcomes.

The empirical analysis is conducted using an unbalanced panel of non-financial S&P 1500 firms during the period 2006–2023. ESG performance is measured using LSEG ESG scores. In addition to the combined ESG score, the environmental, social, and governance pillar scores are examined separately. The main methodology to test the association between top executives’ age and a firm’s ESG scores is fixed-effects panel regression. Additional tests are conducted to assess the robustness of the results and to reduce concerns about endogeneity and selection bias.

The results provide evidence that executive age is associated with a firm’s ESG performance. The results from the main regressions suggest that older CEOs are negatively associated with overall ESG and governance performance. The negative relationship between CEO age and governance score remains statistically significant across all tested regression models, providing strong evidence of an association between these two variables. The results for CFO age are more mixed. Older CFOs tend to be negatively associated with environmental performance but positively associated with social performance. However, the propensity score-matched regressions and additional robustness checks indicate that the findings are not fully robust across all model specifications.

In summary, the findings suggest that executive age may influence firms’ ESG performance, particularly in relation to governance outcomes. However, the results should be interpreted with caution, as the additional tests suggest that some relationships may be influenced by firm selection effects or other unobserved characteristics.

Tässä tutkielmassa tutkitaan, onko ylimmän johdon iällä yhteyttä yritysten ESG-suoriutumiseen. Tutkielman tarkoitus on syvemmin perehtyä siihen, onko toimitus- ja talousjohtajan iällä yhteyttä yritysten ESG-pistemääriin. Tutkielman aihe on saanut motivaationsa ESG-seikkojen kasvavasta merkitystä sijoittajien, sääntelyviranomaisten ja muiden sidosryhmien keskuudessa sekä lisääntyneestä kiinnostuksesta siihen, miten johdon ominaisuudet vaikuttavat yritysten päätöksentekoon.

Teoreettinen viitekehys pohjautuu kolmeen pääteoriaan. Sidosryhmäteoriassa kerrotan siitä, miksi yrityksen tulisi ottaa huomioon laajemman sidosryhmän intressit. Institutionaalinen teoria pohjautuu ajatukseen, että ulkoinen toimintaympäristö kannustaa yrityksiä omaksumaan vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä. Ylimmän johdon teoria muodostaa keskeisimmän teoreettisen perustan empiiriselle analyysille, sillä sen mukaan johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yrityksen strategisiin valintoihin ja organisaation tuloksiin.

Tutkielman empiirinen analyysi toteutettiin käyttäen epätasapainoista paneeliaineistoa, joka koostuu S&P 1500 -yrityksistä ajanjaksolla 2006–2023 poissulkien rahoitusalan yritykset. ESG-suorituskykyä mitataan LSEG:n toteuttamilla ESG-pisteytyksillä. Yhdistetyn ESG -pisteytyksen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan osa-alueiden pisteytyksiä erikseen. Empiirisen analyysin päämenetelmä, jolla tutkitaan ylimmän johdon iän ja yrityksen ESG-pisteytysten välistä yhteyttä, on kiinteiden vaikutusten paneeliregressio. Lisäksi ylimääräisiä testejä suoritettiin tulosten luotettavuuden arvioimiseksi sekä endogeenisuuden ja valintaharhan aiheuttamien huolenaiheiden vähentämiseksi.

Tulokset osoittavat, että johdon iällä on yhteys yritysten ESG-suoriutumiseen. Pääregressioanalyysin tulokset viittaavat siihen, että iäkkäämmät toimitusjohtajat vaikuttavat negatiivisesti yritysten yhdistettyyn ESG suoriutumiseen ja hallintotavan suoriutumiseen. Toimitusjohtajan iän ja yrityksen hallintopisteytysten välinen negatiivinen yhteys säilyy tilastollisesti merkitsevänä kaikissa testatuissa regressiomalleissa, mikä tarjoaa vahvaa näyttöä näiden kahden muuttujan välisestä yhteydestä. Tulokset talousjohtajan iän osalta ovat vaihtelevampia. Vanhemmilla talousjohtajilla on taipumus vaikuttaa negatiivisesti yrityksen ympäristöasioiden suoriutumiseen, mutta positiivinen vaikutus yrityksen sosiaalisten asioiden suoriutumiseen. Propensiteettipiste kaltaistuksen regressioanalyysit ja ylimääräiset kestävyystestaukset osoittavat kuitenkin, että tulokset eivät ole täysin luotettavia kaikissa mallimäärittelyissä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset viittaavat siihen, että johdon ikä saattaa vaikuttaa yritysten ESG-suoriutumiseen ja erityisesti hallintotavan pisteytykseen. Tuloksia on kuitenkin tulkittava varovaisesti, sillä lisätestit viittaavat siihen, että joihinkin yhteyksiin saattavat vaikuttaa yritysten valikoitumisefekti tai muut havaitsemattomat ominaisuudet.