Kestävä aluekehitys: julkisen liikenteen järjestämisen taloudellinen ja ekologisen kestävyyden näkökulma

Abstract

Julkisella liikenteellä tarkoitetaan esimerkiksi linja-autoin, raitiovaunuin ja taksein tapahtuvaa kaikille maksua vastaan avointa henkilöliikennettä. Julkinen liikenne kytkeytyy kiinteästi tutkielmassani käsittelemään joukkoliikenteen käsitteeseen, sillä joukkoliikenne tarkoittaa matkustajien kuljettamista suuriin henkilömääriin sopivilla liikennevälineillä, esimerkiksi junilla. Käsittelen tutkielmassa myös paikallisliikennettä, joka tarkoittaa tietyn alueen sisällä tapahtuvaa julkista liikennettä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on pohtia julkisen liikenteen järjestämistä erityisesti julkisen talouden ja ekologisen kestävyyden näkökulmista. Kantavina teemoina kandidaatintutkielmassa ovat kestävä aluekehitys, talous ja ekologisuus.

Kuntien taloudellisella tuella on suuri merkitys alueella järjestettävään julkiseen liikenteeseen, sillä esimerkiksi haja-asutusalueilla ja maaseudulla julkisen liikenteen järjestäminen ei olisi mahdollista tai kannattavaa ilman kuntien ja valtion tukea. Julkisen liikenteen kannattavuus on siis kiinteästi kytköksissä aikaan ja paikkaan. Tämä näkyy myös käsittelemissäni joukkoliikenteen järjestämismalleissa, joita ovat markkinaehtoinen liikennepalvelumalli ja palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetyt liikennepalvelumallit. Markkinaehtoinen liikennepalvelumalli sopii erityisesti valtateiden kaukolinja-autoliikenteeseen, missä tiettyjen reittien kysyntä ja asiakasvirta on suurta. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetyt liikennepalvelumallit vastaavat enemmän paikallisen liikenteen tarpeisiin kaupunki-, taajama- ja haja-asutusalueilla saaden julkista taloudellista tukea liikennöintiinsä.

Julkinen liikenne on yksityisautoilua huomattavasti vähäpäästöisempi ja -meluisampi liikkumismuoto. Sen päästöt ovat yksityisautoilua lähes kymmenkertaisesti pienemmät, sillä julkisen liikenteen päästöjä rajoittaa esimerkiksi lakisääteinen jakeluvelvoite. Julkisen liikenteen käyttäjien saavutettavuuden kokemukset ovat tärkeässä roolissa julkisen liikenteen laadun kannalta. Saavutettavuus tarkoittaa sitä vaivannäköä, jonka henkilö joutuu näkemään päästäkseen paikasta toiseen. Käsittelen kandidaatintutkielmassani saavutettavuutta yleisesti, koetusti ja digitaalisesti. Näitä saavutettavuuden teemoja yhdistää saavutettavuuseste, joka voi olla tilallinen, ajallinen tai emotionaalinen. Näitä saavutettavuusesteitä voidaan torjua laadukkaalla aluepolitiikalla ja -suunnittelulla, mitkä lisäävät alueiden elin-, veto- ja pitovoimaa.

Tutkielmani lopputuloksena on, että julkiseen liikenteeseen panostaminen ja sen taloudellinen tukeminen vastaavat nykyajan nousevaan trendiin ekologisesta kestävyydestä ja vihreästä siirtymästä. Julkiseen liikenteeseen panostaminen tuo kunnille positiivisia oheisvaikutuksia esimerkiksi lisäämällä alueen saavutettavuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä. Julkinen liikenne voi tuoda kunnalle lisätuloja ja kohottaa sen elin-, veto- ja pitovoimaa.

Public transport refers to passenger transportation services that are open to everyone for a fee, such as buses, trams, and taxis. In my thesis, public transport is closely connected to the concept of mass transit, which refers to the transportation of large numbers of passengers using vehicles suited for high-capacity travel, such as trains. The thesis also discusses local transport, which refers to public transportation operating within a specific area. The aim of this bachelor’s thesis is to examine the organization of public transport particularly from the perspectives of public economy and ecological sustainability. The central themes of the thesis are sustainable regional development, economy, and ecology.

Municipal financial support plays a major role in the provision of public transport in different areas, since in sparsely populated and rural areas public transportation would not be possible or economically viable without support from municipalities and the state. The profitability of public transport is therefore closely tied to time and place. This is also reflected in the transport service models discussed in the thesis, namely the market-based transport service model and transport service models organized in accordance with the Public Service Obligation Regulation. The market-based transport service model is particularly suitable for long-distance coach transport on major highways, where the demand and passenger flow on certain routes are high. Transport service models organized in accordance with the Public Service Obligation Regulation are more suited to the needs of local transport in urban, suburban, and sparsely populated areas, receiving public financial support for their operations.

Public transport is a significantly lower-emission and less noisy mode of transport compared to private car use. Its emissions are almost ten times lower than those of private cars, as public transport emissions are limited, for example, by statutory biofuel distribution obligations. Users’ experiences of accessibility play an important role in the quality of public transport. Accessibility refers to the effort a person must make to travel from one place to another. In my bachelor’s thesis, I discuss accessibility from general, perceived, and digital perspectives. These themes of accessibility are united by the concept of accessibility barriers, which may be spatial, temporal, or emotional. Such barriers can be reduced through high-quality regional policy and planning, which strengthen the vitality, attractiveness, and retention power of regions.

The conclusion of my thesis is that investing in and financially supporting public transport responds to the growing modern trend of ecological sustainability and the green transition. Investing in public transport also brings positive side effects for municipalities, for example by improving regional accessibility, environmental friendliness, and sustainable development. Public transport can generate additional revenue for municipalities and enhance their vitality, attractiveness, and ability to retain residents.