Kansallisen kulttuurin vaikutus suomalaisessa, amerikkalaisessa ja japanilaisessa johtajuudessa

Abstract

Yksittäisten ihmisten ja ryhmien kansallinen kulttuuritausta vaikuttaa olennaisesti ihmisten arvojen määräytymiseen. Kansainvälisen liiketoiminnan lisääntyessä useimmat yritykset joutuvat tänä päivänä toimimaan monikansallisten sidosryhmien ja organisaatioiden kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri kansallisen taustan omaavien ihmisten kulttuurierot on pyrittävä tunnistamaan ja huomioimaan yhteistyön toimivuuden ja tehokkaan johtamisen varmistamiseksi.

Tutkielman teoriaosuudessa pohditaan kulttuuria ja johtajuutta käsitteinä sekä kansallisten kulttuurien vaikutusta organisaatioihin ja johtajuuteen. Samaisessa yhteydessä perehdytään kulttuurien välistä johtajuutta käsittelevään kirjallisuuteen sekä niihin menetelmiin ja kulttuuriulottuvuuksiin, joilla kulttuurien välisiä eroja ja johtajuutta on aiemmin tutkittu. Tämän jälkeen tutkitaan tarkemmin empiirisen osan kannalta tärkeiden suomalaisen, amerikkalaisen ja japanilaisen kulttuurin piirteitä johtamisen näkökulmasta katsottuna. Tässä käytetään apuna kirjallisuuden perusteella määrättyjä kuutta kulttuuriulottuvuutta.

Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan teemahaastattelujen avulla suomalaisen, amerikkalaisen ja japanilaisen johtajuuden piirteitä ennalta valitun case-yrityksen kohdalla. Case-yrityksenä käytetään amerikkalaista kemianalan yritystä, jolla on toimintaa näissä kaikissa kolmessa maassa ja jossa toiminta vaatii tehokasta päivittäistä yhteistyötä kulttuurien välillä.

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta yleisesti, että kirjallisuuden pohjalta määritellyt kulttuurilliset erityispiirteet pitivät paikkansa myös case-yrityksessä. Suomalainen johtamiskulttuuri on tyypillisesti tasa-arvoista ja pehmeitä arvoja korostavaa. Amerikkalainen kulttuuri perustuu taas yksilöllisyyteen ja koviin tuottavuutta painottaviin lyhyen tähtäimen arvoihin. Japanilaista johtamiskulttuuria sen sijaan kuvaavat hierarkisuus, kollektiivisuus, suhteiden merkitys ja pitkän tähtäimen aikakäsitys. Teemahaastatteluista käy myös ilmi, että vieraiden kulttuureiden oikea tulkitseminen vaatii kyseisen kulttuurin syvällistä tuntemisen ja siksi haastateltavien valintaan kulttuurien välisten erojen tutkimuksissa olisi käytettävä erityistä huomiota.