Kokonaisturvallisuuden tilannekuva tiedolla johtamisen välineenä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kokonaisturvallisuuden tilannekuvaa tiedolla johtamisen välineenä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten tiedolla johtaminen toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä merkitys kansallisella tilannekuvalla on johtamisessa sekä miten tilannekuvan hyödyntämistä voidaan kehittää. Teoreettinen viitekehys rakentuu tiedolla johtamisen, tilannekuvan, tilannetietoisuuden ja kokonaisturvallisuuden käsitteiden ympärille.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan tiedolla johtaminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, mutta sitä haastavat tiedon hajanaisuus, tietojärjestelmien yhteensopimattomuus sekä tiedon jakamiseen liittyvät esteet. Tilannekuvan merkitys korostui erityisesti häiriö- ja kriisitilanteissa, joissa ajantasainen ja yhteinen tieto tukee päätöksentekoa, resurssien kohdentamista ja viranomaisyhteistyötä. Tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei riittävästi tunnisteta osaksi kokonaisturvallisuutta, vaikka se tutkimustiedon mukaan sijoittuu keskeiseksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toiminnoksi. Tämä asettaa haasteita kansallisen yhteistyön ja eri toimijoiden välisen laajan jaetun tilannekuvan toteutumiselle.

Tutkimuksessa tunnistettiin keskeisiksi kehityskohteiksi tietojärjestelmien kehittäminen, tiedon laadun parantaminen, kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä henkilöstön tiedolla johtamisen osaamisen lisääminen. Johtopäätöksenä todetaan, että tilannekuva on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamista ja kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä, mutta sen tehokas hyödyntäminen edellyttää sekä teknisiä että organisatorisia kehittämistoimia.