Esihenkilöviestinnän vaikutus työntekijäkokemukseen

Abstract

Työelämän muutokset ovat nostaneet työntekijäkokemuksen (employee experience, EX) keskiöön organisaatioiden kehittämisessä. Työntekijäkokemus viittaa yksilön kokonaisvaltaiseen ja subjektiiviseen kokemukseen työstään, työyhteisöstään ja organisaatiostaan. Samalla esihenkilösuhteiden ja arjen vuorovaikutuksen merkitys on korostunut työntekijöiden hyvinvoinnin ja sitoutumisen taustatekijöinä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten esihenkilö–alaissuhteen laatu (Leader–Member Exchange, LMX) on yhteydessä työntekijäkokemukseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää LMX-suhteen laadun yhteyttä työntekijäkokemuksen eri osa-alueisiin. Työssä käytetään Yadav ja Viharin kehittämää kuusiulotteista EX-mittaria (tarmokkuus, saavutussuuntautuneisuus, hyvinvointi, yhteenkuuluvuus, osallisuus, fyysinen työympäristö) ja LMX-UVA-mittaria. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu LMXteoriaan, jonka mukaan johtaja muodostaa yksilöllisiä vaihtosuhteita eri työntekijöiden kanssa, ja näiden laatu vaikuttaa työskentelyyn ja kokemuksiin.

Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena kyselytutkimuksena (n=141) ja sitä täydentää laadullinen osuus avoimista kysymyksistä. Aineisto analysoidaan korrelaatio- ja regressioanalyysin keinoin. Tarkoituksena on selvittää, miten LMX vaikuttaa työntekijäkokemukseen ja vaihteleeko vaikutus eri osa-alueilla.

Tulokset osoittavat, että korkealaatuinen LMX-suhde on selkeästi yhteydessä myönteisempään työntekijäkokemukseen, erityisesti osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden osa-alueilla. Sen sijaan fyysisen työympäristön ja saavutussuuntautuneisuuden kokemukset eivät ole samalla tavalla yhteydessä esihenkilösuhteen laatuun. Vaikka LMX-mittari selittää määrällisesti merkittävän osan työntekijäkokemuksesta, laadullinen aineisto tuo esiin syvempiä ulottuvuuksia – kuten viestinnän laadun, empaattisuuden ja psykologisen turvallisuuden – joita nykyiset mittarit eivät tavoita.

Tutkielma tuottaa uutta tietoa työntekijäkokemuksen ja esihenkilösuhteiden yhteydestä suomalaisessa työelämässä. Se osoittaa myös uuden EX-mittarin soveltuvuuden empiiriseen tutkimukseen ja sen potentiaalin käytännön kehittämistyössä. Jatkotutkimuksessa suositellaan pitkittäistutkimuksia sekä laadullisten menetelmien hyödyntämistä, jotta työntekijäkokemuksen tunnepohjaiset ja vuorovaikutukselliset ulottuvuudet voidaan ymmärtää syvemmin.