"Suomen pääministerin tehtävä on kova paikka " : Sanna Marinin johtajuuden representaation rakentuminen suomenkielisissä ja englanninkielisissä journalistisissa verkkoartikkeleissa

Abstract

Naisjohtajuuden näkyvyys mediassa on kasvanut viime vuosina. Naisjohtajat käsitteenä ei ole suinkaan uusi, mutta siitä puhuminen ja siihen liittyvä tutkimus on saanut enemmän huomiota kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Johtajuuden normeja ohjaa edelleen voimakkaasti yhteiskunnan sukupuolittuneet stereotyyppiset käsitykset siitä, millaisia naiset ovat johtajina ja millaisia puolestaan miehet. Varsinkin politiikassa tämän kaltainen jako näkyy erilaisena mediahuomiona miesten ja naisten välillä ja naispoliitikot saavat medialta enemmän huomiota, joka liittyy enemmän heidän ulkoisiin piirteisiinsä tai henkilökohtaiseen elämään kuin heidän kykyihinsä poliitikkoina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten pääministeri Sanna Marin esitetään erilaisissa verkkoartikkeleissa hänen johtajuutensa näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitellään, miten eri teemoista rakentuvat diskurssit osallistuvat Sanna Marinin johtajuuden representaation rakentumiseen. Aineistoni koostuu kahdeksasta verkkoartikkelista, joista neljä on ulkomaisia ja toiset neljä kotimaisia. Aineistoon on valittu eri tyyliä edustavia lehtiä. Menetelmänä tässä työssä käytän multimodaalista diskurssianalyysiä, jolla tarkastelen sekä artikkelien tekstiä että kuvia ja niiden yhteisvaikutusta.

Aineistosta nousee esiin neljä erilaista diskurssia, jotka rakentavat Marinin johtajuuden representaatiota. Analyysistä käy ilmi, että Marinin representaatiot rakentuvat yhteiskunnan sukupuolinormien mukaisesti, mutta representaatioissa on huomattavissa myös suuntaa muutokseen. Marin itse myös selkeästi pyrkii haastamaan yhteiskunnan vanhaa stereotyyppisiin käsityksiin pohjautuvaa representaatiota johtajasta. Diskurssien perusteella Marinin representaatio siis rakentuu sukupuolipainotteiseksi, eikä hänen pätevyytensä toimia pääministerinä eikä hänen asemansa johtajana saa yhtä suurta mediajulkisuutta. Esiin nousee median vaikutuksen suuri rooli stereotypioiden rakentumisessa ja niiden ylläpitämisessä yhteiskunnassa, ja tätä kautta myös representaatioiden muodostumisessa. Tutkimus osoittaa, että yhteiskunnan stereotyyppiset ajatusmallit kaipaavat uudistamista, jotta poliitikkoja voidaan tarkastella heidän kykyjensä perusteella, eikä heidän sukupuolensa ja siihen liittyvien stereotypioiden perusteella.