Suomenopiskelijat Vaasassa ja Seattlessa - Kahden suomi toisena kielenä -yliopisto-opiskelijaryhmän tarkastelua

dc.contributor.authorLähde, Lotta
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2007-11-08
dc.date.accessioned2018-04-30T13:43:49Z
dc.date.accessioned2025-06-25T18:46:38Z
dc.date.available2007-12-03
dc.date.available2018-04-30T13:43:49Z
dc.date.issued2007
dc.description.abstractTutkielmassani tarkastelen kahta 60 lähiopetustunnin suomen kielen alkeiskurssia ja niiden opiskelijoita Vaasassa ja Seattlessa. Tutkielmani sijoittuu kielitieteessä toisen kielen tutkimuksen kenttään. Kartoitan millaisia opiskelijoita kursseilla on, ja mitkä ovat heidän syynsä suomen opiskeluun. Tutkin opiskelijoiden sanaston rikkautta alkeiskurssin lopussa, ja tarkastelen onko mm. kotitehtäviin käytetyllä ajalla tai opiskelijan kielenopiskelun syillä vaikutusta sanaston rikkauteen. Kerron tutkielmassani toisen kielen opiskeluun vaikuttavista tekijöistä sekä suomen kielen opetuksesta Suomessa ja ulkomailla. Aineistoni on kahdelle suomen kielen alkeiskurssille toteutettu kysely sekä opiskelijoiden kirjoittamat tekstit. Vaasan yliopiston aineiston keräsin alkeiskurssin 31 opiskelijalta syksyllä 2005. He vastasivat kyselyyn ja kirjoittivat itsestään kertovat tekstit suomeksi kurssin loppukokeen jälkeen. Washingtonin yliopiston aineiston keräsin syksyllä 2006 kyselyllä yhdeksältä suomen opiskelijalta sekä analysoin heistä kahdeksan opiskelijan kokeessa kirjoittamia asuntoaiheisisia tekstejä. Analysoin kyselyn vastauksia kvan-titatiivisesti. Opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä analysoin sanaston rikkautta mittaavan Guiraudin indeksin avulla. Tutkielmassani havaitsen molempien ryhmien taustatekijöistä motivaation lajilla olevan selkeimmän yhteyden opiskelijoiden sanaston rikkauteen kurssin lopussa. Rikkain sanasto oli opiskelijoilla, joiden tärkein syy suomen opiskeluun oli myönteinen suhtautuminen kieleen ja sitä ympäröivään kulttuuriin. Keskimääräistä paremmin menestyivät myös opiskelijat, joille tärkein syy suomen opiskeluun oli kielen käyttäminen välineenä muiden päämäärien saavuttamisessa, kuten työllistymisessä. Heikoin sanasto oli opiske-lijoilla, jotka eivät maininneet tärkeintä syytään suomen opiskeluun. Myös kotitehtäviin käytetyllä ajalla ja opiskelijoiden ennen kurssia Suomessa viettämällä ajalla oli positiivinen yhteys sanaston rikkauteen.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent89
dc.identifier.olddbid2959
dc.identifier.oldhandle10024/2911
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/13691
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/2911
dc.subjectsuomi toisena kielenä
dc.subjectkielen oppimisen motivaatio
dc.subjectkielten yliopisto-opetus
dc.subjectGuiraudin indeksin soveltaminen
dc.subjectsanaston rikkaus
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.titleSuomenopiskelijat Vaasassa ja Seattlessa - Kahden suomi toisena kielenä -yliopisto-opiskelijaryhmän tarkastelua
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_2434.pdf
Size:
465.56 KB
Format:
Adobe Portable Document Format