Budjetointikäytäntöjen muutos taloudellisten kriisien ja digitalisaation vaikutuksesta

Budjetointi on ollut pitkään yritysten keskeinen johdon ohjausväline, mutta toimintaympäristön nopea muuttuminen ja viimeaikaiset taloudelliset kriisit ovat haastaneet perinteisiä budjetointikäytäntöjä tavalla, johon yritykset eivät ole aiemmin joutuneet vastaamaan. Epävarmuuden kasvu, toimitusketjujen häiriöt ja nopeiden päätösten tarve ovat korostaneet tarvetta entistä joustavammille ja reaktiivisemmille ohjausmekanismeille. Samaan aikaan digitalisaation ja teknologisen kehityksen kiihtyminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia taloudelliseen suunnitteluun, ennustamiseen ja päätöksentekoon. Näiden kahden ilmiön, kriisien ja digitalisaation, samanaikaisuus tekee aiheen tutkimisesta poikkeuksellisen ajankohtaista ja merkityksellistä. Budjetointi ei ole enää vain vuosisuunnittelun väline, vaan se toimii tiiviissä yhteydessä ennustamisen kanssa, jonka rooli on entisestään korostunut organisaatioiden sopeutumiskyvyn ja valmiuden kannalta vastata nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Tutkimuksen tarvetta korostaa se, että aiempi tutkimus on painottunut vakaampiin olosuhteisiin eikä juurikaan käsittele, kuinka kriisit ja teknologinen murros yhdessä muovaavat budjetoinnin roolia käytännössä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten taloudelliset kriisit vaikuttavat yritysten budjetointi- ja ennustamiskäytäntöihin sekä kuinka kehittynyttä teknologiaa, kuten tekoälyä, koneoppimista, analytiikka ja robotiikka, on otettu käyttöön näissä prosesseissa. Samalla tarkasteltiin digitalisaation tuomia hyötyjä, haasteita ja riskejä sekä tulevaisuuden kehityssuuntia. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena kuudessa suomalaisessa pien- sekä suuryrityksessä, ja sen empiirinen aineisto analysoitiin vertaillen aiempaan tutkimukseen. Tulosten perusteella kriisit ovat lisänneet budjetoinnin joustavuutta, jatkuvuutta ja reagointikykyä. Rullaava ennustaminen ja skenaarioajattelu ovat yleistyneet budjetoinnin tukena. Teknologinen kehitys näkyy erityisesti ennustamisen tukiprosesseissa, kuten raportoinnin automatisoinnissa ja datan käsittelyssä. Robotiikkaa on otettu käyttöön etenkin rutiinitehtävissä, kun taas koneoppimista ja tekoälyä hyödynnetään varovaisesti ja lähinnä kokeilumielessä. Generatiivinen tekoäly herättää kiinnostusta, mutta sen soveltaminen talouden ohjauksessa on vielä alkutekijöissään, eikä laajaa käyttöönottoa ole vielä tapahtunut. Potentiaali kuitenkin tunnistetaan laajasti. Digitalisaation tuomat hyödyt liittyvät erityisesti tehokkuuden, tarkkuuden ja päätöksenteon tuen parantamiseen, mutta haasteita aiheuttavat datan laatu, järjestelmien yhteensopivuus sekä osaamisvajeet. Tulevaisuudessa talousammattilaisten roolin ennakoidaan muuttuvan, ja mekaanisen työn sijaan korostuvat tulkinta, viestintä ja strateginen päätöksenteko. Yritysten pyrkimyksenä on siirtyä kohti ennakoivampaa ja teknologiavetoisempaa talouden ohjausta, mutta tämä edellyttää koulutusta, investointeja ja muutosta organisaatiokulttuurissa.