Poliisin ja järjestyksenvalvojan toimivalta ja velvollisuudet yleisötilaisuuksissa

Abstract

Yleisötilaisuuksia järjestetään nykyään entistä enemmän ja ammattimaisemmin. Ammattimaisten järjestäjien myötä yleisötilaisuudet ovat muuttuneet suuremmiksi ja tilaisuuden järjestelyt ovat siksi tulleet vaativammiksi. Yleisötilaisuuden onnistumiseksi tarvitaan sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä. Julkista valtaa edustavan poliisin ja järjestyksenvalvojaksi asetetun yksityishenkilön toiminnan tarkoitus yleisötilaisuuksissa on järjestyksen ja turvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poliisin ja järjestyksenvalvojan toimivalta ja velvollisuudet määräytyvät yleisötilaisuuksissa ja miten ne eroavat toisistaan. Lisäksi tarkastellaan, miten perustuslailliset näkökohdat näkyvät poliisin ja järjestyksenvalvojan toimivaltaa ja velvollisuuksia yleisötilaisuuksissa koskevassa sääntelyssä.

Tutkimus on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Soveltavan tutkimuksen tyyppisellä tutkimusintressillä pyritään käytännön intressien palvelemiseen. Taustalla vaikuttavat normatiiviset oikeuslähdeteoriat, jotka rakentuvat normiauktoriteetin käsitteelle. Oikeudellista ajattelua leimaa hermeneuttinen ajattelumalli.

Poliisin ja järjestyksenvalvojan työn tosiasiallisesta luonteesta johtuen heiltä on kohtuutonta vaatia työtehtävien suorittamisen aikana perusoikeuksien reuna- ja ydinalueiden syvällistä pohdintaa. Se kuuluisi lainsäätäjän velvollisuuksiin esim. perusoikeusloukkauksen todennäköisyyden riskiarvioinnin avulla.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan poliisin ja järjestyksenvalvojan ensisijaisesti käyttämät toimivallat täydentävät toisiaan ja niiden määräytymisessä voidaan erottaa ajallinen, alueellinen, asiallinen ja asteellinen toimivalta. Myös velvollisuudet määräytyvät toisiaan täydentävästi. Sen sijaan lakia järjestyksenvalvojista ja järjestyslakia olisi tarkennettava, kumpaa lakia tulisi soveltaa kauppakeskuksessa järjestettävään yleisötilaisuuteen.

Lain järjestyksenvalvojista ja järjestyslain nojalla asetettujen järjestyksenvalvojien koulutusvaatimukset ja toimivaltuudet poikkeavat toisistaan. Lainsäätäjän tulisi vielä pohtia toimivaltuuksia koulutuksen antaman ammattitaidon näkökulmasta ja tehtävien vaativuuden systemaattisen arvioinnin avulla. Kokoontumislain nojalla asetetulla järjestyksenvalvojalla on nyt laajempi toimivalta ja suppeampi koulutus kuin järjestyslain nojalla asetetulla järjestyksenvalvojalla.

Järjestyksenvalvojan rikosoikeudellinen suoja on heikompi kuin vastaavia tehtäviä hoitavan poliisimiehen. Järjestyksenvalvojan rikosoikeudellinen suoja tulisi saattaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti samalle tasolle kuin poliisimiehen niiltä osin kuin tehtävät ja toimivaltuudet ovat yhtäläiset.