Konsultoinnin vaikutus osakeyhtiön tilintarkastajan riippumattomuuteen - Kyselytutkimus yritysjohdolle ja tilintarkastajille

dc.contributor.authorAnttila, Markus
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2004-03-02
dc.date.accessioned2018-04-30T13:41:33Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:02:37Z
dc.date.available2018-04-30T13:41:33Z
dc.date.issued2004
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena oli tutkia kahden vastaajaryhmän yrityksen laskentajohdon ja tilintarkastajien välisten vastausten eroavaisuuksia tilintarkastajan riippumattomuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkittavia tekijöitä oli neljä; tilintarkastajan tarjoamat konsultointipalvelut yleensä, konsultointipalkkion osuus kokonaispalkkiosta, tilintarkastajan osallistuminen eri päätöksentekoprosessin vaiheisiin ja tilintarkastajan henkilökohtaiset suhteet asiakasyrityksen johtoon. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka suunnattiin sadalle yrityksen laskentajohdon edustajalle ja sadalle tilintarkastajalle. Kyselyn kokonaisvastausprosentiksi muodostui 47. Vastaajien tuli antaa arvo tilintarkastajan riippumattomuuden tilasta kyselylomakkeen kysymyksissä määritettyjen tapausten mukaan Likertin-asteikkoa mukailevalla 4-portaisella asteikolla, jonka ääripäät olivat ei vaikutuksia riippumattomuuteen ja riippumattomuus menetetty. Aineisto analysoitiin t-testin ja yksinkertaisen keskiarvoesitysmallin avulla. Kahdella tutkitulla tekijällä esiintyi tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välisissä vastauksissa tilintarkastajan riippumattomuuden tilasta. Yrityksen laskentajohdon mielestä konsultointipalkkion 20% osuus kokonaispalkkiosta vaikuttaa tilintarkastajan riippumattomuuteen enemmän kuin tilintarkastajien mielestä. Myös konsultointipalveluiden tarjoaminen yleensä vaikuttaa tilintarkastajan riippumattomuuteen enemmän yrityksen laskentajohdon kuin tilintarkastajien mielestä. Kahden viimeisen verrattavan tekijän vaikutuksesta ei saatu t-testin mukaan tilastollisia eroja vastaajaryhmien välille. Kuitenkin aikaisempien tutkimusten mukaan sekä tilintarkastajan osallistuminen asiakasyrityksen päätöksentekoon ja tehdyn päätöksen toimeenpanoon, seurantaan ja valvontaan että tilintarkastajan henkilökohtaiset suhteet asiakasyrityksen johtoon vaikuttavat tilintarkastajan riippumattomuuteen. Tulosten mukaan tutkielman vastahypoteesit H1 ja H2 saivat vahvistusta.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent80
dc.identifier.olddbid1821
dc.identifier.oldhandle10024/1773
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5372
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1773
dc.subjecttilintarkastajan riippumattomuus
dc.subjectt-testi
dc.subjectkonsultointi
dc.subject.studyfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.titleKonsultoinnin vaikutus osakeyhtiön tilintarkastajan riippumattomuuteen - Kyselytutkimus yritysjohdolle ja tilintarkastajille
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot