Frame analysis on constructing social mobility in Finland

Discussion about social mobility impacts how social mobility is considered in international organizations. This research aims to investigate how social mobility is discussed in the Finnish media. This goal is reached by interpreting some frames that are constructed about social mobility. The data of the research consist of 59 media articles that discuss social mobility topics. The articles have been published in Finland’s biggest news outlet Helsingin Sanomat between September 2019 and September 2021. The theoretical framework focuses on the concept of social mobility in the context of international business and economics and it highlights different perceptions of social mobility. It considers the frame analysis and framing in analyzing media texts and how framing research can contribute to interpreting frames about social mobility. This qualitative research was approached by applying the frame analysis. The analysis was done by applying framing elements, and by integrating them, three different frames were interpreted: the frame of differences, the frame of impact, and the frame of opportunity. These frames highlight the differences between groups, which illustrate the invisible structures that create obstacles for people. Personal stories of people who have experienced upward social mobility and the impact of social mobility on their careers are emphasized. The progress that has enhanced social mobility and the opportunities that social mobility offers for businesses and economic growth are brought to light. The frames that are constructed about social mobility indicate that there is a lot of potential that businesses can benefit from by considering social mobility in organizations. This research states that social mobility can be framed in different ways, but all frames aim for the same goal: to show the many sides and the benefits of social mobility.

Sosiaalisesta liikkuvuudesta käytävä keskustelu vaikuttaa siihen, kuinka sen toteutuminen huomioidaan kansainvälisessä liiketoiminnassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka sosiaalisesta liikkuvuudesta keskustellaan suomalaisessa mediassa. Tutkimuksessa tarkastellaan kehyksiä, joita sosiaalisesta liikkuvuudesta rakennetaan. Tutkimusaineisto koostuu 59 artikkelista, jotka käsittelevät sosiaalisen liikkuvuuden aiheita. Artikkelit on julkaistu Suomen suurimmassa uutismediassa, Helsingin Sanomissa, syyskuun 2019 ja syyskuun 2021 välillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee sosiaalisen liikkuvuuden määritelmiä kansainvälisen liiketalouden ja talouden kontekstissa ja painottaa havaintoja sosiaalisesta liikkuvuudesta. Se tarkastelee kehysanalyysiä ja kehystämistä media-artikkelien analysoinnissa sekä kuinka aiemman kehysanalyyttisen tutkimuksen perusteella voidaan tulkita kehyksiä sosiaalisesta liikkuvuudesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kehysanalyysiä. Analyysin tukena käytettiin kehystämisen elementtejä, joita yhdistämällä aineistosta tulkittiin kolme kehystä: eroavaisuuksien, vaikutusten ja mahdollisuuksien kehykset. Kehyksissä tuodaan esiin eri ryhmien eroavaisuuksia, jotka kuvaavat näkymättömiä rakenteita, jotka luovat esteitä ihmisille. Kehyksissä korostetaan henkilökohtaisia tarinoita, joissa kuvataan sosiaalista nousua ja sen merkitystä uralle. Kehykset myös ilmentävät edistystä, jota sosiaalisessa liikkuvuudessa on tehty sekä mahdollisuuksia, joita sosiaalinen liikkuvuus tuo organisaatioille ja talouskasvulle. Aineiston analyysi osoittaa, että kehykset, joilla sosiaalista liikkuvuutta rakennetaan, näyttävät suuren potentiaalin, mitä yrityksissä voidaan hyödyntää, jos sosiaalinen liikkuvuus huomioidaan organisaation toiminnassa. Tutkimus osoittaa, että sosiaalista liikkuvuutta voidaan kehystää eri tavoin, mutta kehyksillä on yhteinen päämäärä: tuoda esiin sosiaalisen liikkuvuuden eri puolia ja hyötyjä.