Johtajien näkemyksiä palveluintegraatiosta ja sen tulevaisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen muutos lisää tarvetta kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöä, palvelutarjontaa ja -rakenteita sekä organisaatioiden johtamista. Palveluintegraatio on yksi keskeinen kehittämiskohde sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Palveluintegraatiosta löytyy useita eri määritelmiä, joka aiheuttaa epäselvyyttä sen yhteydessä käytävässä keskustelussa. Palveluintegraation onnistumiseen vaaditaan poliittisen johdon ja virkamiesjohdon samanlainen käsitys palveluintegraation tarpeesta, tavoitteista ja keinoista. Johtaminen puolestaan on avainasemassa palveluintegraatioratkaisujen käytäntöön viemisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää johtajien näkemyksiä palveluintegraation käsitteestä ja johtamisesta sekä sen tulevaisuudesta. Tutkimuskohteena on palveluintegraatio, jota peilataan sote-uudistuksen kontekstiin. Integroinnin voidaan nähdä tarkoittavan yhdentämistä, yhdentymistä, eheyttämistä tai liittämistä. Palveluintegraatio nähdään käytännön toimintana ja siinä lähtökohtana on palveluiden toteutuminen asiakaslähtöisesti. Avainasemassa on palveluiden oikea aikaisuus, tarveperustaisuus, asiakaslähtöisyys ja saumattomuus. Palvelut on tarkoitus sovittaa yhteen järjestelemällä tarkoituksenmukaisia, eri asiakasryhmien palvelutarpeita vastaavia, palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja. Tutkielma on tapaustutkimus ja tulokset pohjautuvat aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Lähtökohtana on aineiston monitahoinen tarkastelu. Haastateltavien näkökulmat ovat tutkielman keskiössä. Tarkasteltavaksi kuntayhtymiksi valikoitu Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Siun Sote). Aineisto kerättiin haastattelemalla kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvia henkilöitä sekä ylintä johtoa. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla. Tämän tutkielman perusteella päättäjien ja virkamiesten käsitys palveluintegraation tarkoituksesta ja tavoitteista on melko yhtenäinen. Johtajat myös tunnistavat Sote-uudistuksen tavoitteet ja uskoivat niiden olevan mahdollisia saavuttaa. Johtajat kuitenkin nostivat esille riskitekijöitä, jotka haastavat Sote-uudistuksen tavoitteisiin pääsyä. Johtajat olivat vielä epävarmoja, minkälaisella palveluintegraation johtamisella päästään parhaaseen lopputulokseen. Haastatteluista nousi esille kaipaus tutkitun tiedon ja tulosten arvioinnin lisäämisestä. Sote-uudistuksen tulosten arviointia ja yhteisten indikaattoreiden tarkentumista pidettiin tärkeänä johtamisen, toiminnan kehittämisen ja vaikuttavuuden tunnistamisen kannalta.