Luovutusvoittojen verokohtelu

Abstract

Tutkielmassa selvitetään luonnollisen henkilön luovutusvoittojen verokohtelua. Varsinaisena tutkimustehtävänä on selvittää luovutusvoittoverotuksessa veron perusteena oleva luovutusvoiton määrä. Keskeisintä luovutusvoiton määrää selvitettäessä on sekä luovutushinnan että hankintamenon määrittäminen.

Luovutusvoitot ovat täysimääräisesti verotettavaa pääomatuloa, joita verotetaan 29 prosentin verokannalla. Luovutusvoitto lasketaan pääsääntöisesti siten, että saadusta luovutushinnasta vähennetään luovutetun omaisuuden hankintameno sekä välittömästi ostoon liittyvät kustannukset sekä omaisuuden perusparannusmenot. Lisäksi luovutushinnasta voidaan vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Voiton määrän laskeminen luovutushinnan ja hankintamenon erotuksena on selvästi pääsääntönä. Todellisen hankintamenon sijasta, jonka määrittäminen on usein hankalaa, voidaan kuitenkin aina vähentää vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama. Tällöin hankintameno määräytyy määräprosenttina luovutushinnasta.

Osa luovutusvoitoista on kokonaan tai osittain verovapaita. Kokonaan verovapaista luovutusvoitoista tärkein on oman vakituisen asunnon myynnistä saatu voitto, joka on verovapaata kahden vuoden omistuksen ja asumisen jälkeen. Myös sukupolvenvaihdosluovutuksista, koti-irtaimiston myynnistä sekä luonnonsuojelualueeksi tarkoitettujen alueiden vaihdosta saadut voitot ovat tietyin edellytyksin verovapaita. Osittainen verovapaus koskee pakkolunastusta ja siihen rinnastettavaa menettelyä sekä kiinteistön luovutuksia julkisyhteisöille.

Merkittävin lähdeaineisto koostuu lainsäädännöstä ja oikeuskirjallisuudesta. Niiden lisäksi tutkielmassa on viitattu hallituksen esityksiin ja useisiin lehtiartikkeleihin. Useita kysymyksiä on tarkasteltu myös KHO:n ratkaisujen pohjalta.