Kunnan yritystuen oikeudelliset edellytykset

Abstract

Kunnat sekä Suomessa että Ruotsissa ovat perinteisesti harjoittaneet yleisen toimialansa puitteissa elinkeinopolitiikkaa. Kuntien elinkeinopolitiikka voidaan jakaa kahtia: elinkeinojen harjoittamisen yleisistä edellytyksistä huolehtimiseen ja kunnan omaan liiketoimintaan tai osallistumiseen liiketoimintaan.

Kuntien elinkeinopolitiikka voidaan jakaa toisaalta elinkeinojen harjoittamisen yleisistä edellytyksistä huolehtimiseen – esim. maankäytön suunnittelu ja kunnallistekniikan rakentaminen – ja toisaalta kunnan joko itse harjoittamaan liiketoimintaan tai osallistumiseen liiketoimintaan. Jälkimmäiseen kuuluu myös kunnan yrityksille myöntämä tuki eri muodoissaan.

Kunnan yleinen toimiala on kunnallisen itsehallinnon keskeisimpiä osia. Kunnan yleisestä toimialasta on säädetty kuntalaissa aina hyvin joustavasti yleislausekkeella, jonka mukaan kunta hoitaa itsehallintoonsa kuuluvia paikallisia asioita.

Yrityksille myönnetty tuki yhdistää kuntien harjoittaman elinkeinopolitiikan laajempaan kontekstiin, valtiontukeen ja sen oikeudelliseen sääntelyyn.

Tutkimuksessa keskitytään siihen, millaiset reunaehdot oikeudellinen sääntely antaa kunnan toimintaan markkinoilla ja etenkin kunnan mahdollisuuksiin myöntää yrityksille lainoja tai takauksia osana harjoittamaansa elinkeinopolitiikkaa. EU-valtiontukisääntely tuo tähän lisäksi omat rajoituksensa. Kuitenkin kunnalla on perinteisesti sekä Suomessa että Ruotsissa ollut sangen suuri vapaus itse päättää, millaisiin toimiin voi yleisen toimialansa puitteissa ryhtyä.