”Vi ska sätta buntarna ner”. En fallstudie om fyra pedagogers användning av finlandismer i språkbadsdaghem

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää finlandismeja joita kielikylpylastentarhanopettajat käyttävät työssään päiväkodissa. Vertailen lastentarhanopettajia, jotka työskentelevät Vaasassa ja Helsingissä ja joiden äidinkieli on suomi ja ruotsi. Lisäksi olen pohtinut tutkimuksessa syitä käytettyjen finlandismien taustalla.

Kyseessä on tapaustutkimus, jonka kohderyhmänä on neljä kielikylvyn lastentarhanopettajaa. Kaksi lastentarhanopettajaa työskentelee Vaasassa ja kaksi Helsingissä. Molemmissa kaupungeissa kielikylpylastentarhanopettajien äidinkielenä on suomi ja ruotsi. Materiaali on kerätty nauhoittamalla opettajien puhetta ryhmässä ennalta sovituissa tilanteissa. Lastentarhanopettajat ovat äänittäneet itseään. Olen litteroinut äänitteet ja esittelen tulokset sisällönanalyysin avulla. Lisäksi olen esittänyt muutamia haastattelukysymyksiä lastentarhanopettajille. Analyysissä käyn läpi vastauksia ja yhdistän niitä nauhoitusten tuloksiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lastentarhanopettajat käyttävät puheessaan lapsille finlandismeja. Olen jakanut käytetyt finlandismit neljään kategoriaan: sanat, joilla on toinen merkitys suomenruotsissa kuin ruotsinruotsissa (lähteenä SAOLhist); sanat, jotka SAOLhist tunnistaa samalla merkityksellä tai finlandismina; sanat, joita SAOLhist ei tunne sekä poikkikieliset sanat, joilla on suomenkielisiä vaikutteita. Verratessa suomenkielisten lastentarhanopettajien puhetta ruotsinkielisten lastentarhanopettajien puheeseen käyttävät äidinkieleltään suomenkieliset lastentarhanopettajat enemmän finlandismeja kuin ruotsinkieliset. Finlandismeja käytetään apuna kääntämään kieltä lapsille.

Vaikka lastentarhanopettajat tutkimuksen mukaan käyttävät finlandismeja työssään, ovat he kuitenkin kielenkäytössään tietoisia kielellisen mallin roolistaan ja tekevät myös tietoisia ratkaisuja olla käyttämättä finlandismeja puheessaan. Myös tämä käy ilmi tutkimuksessa.