Kirjoittamisen opetuksen kehittymisestä: Päätarkastelukohteena kirjoittamisen opetuksen vallankumous, opetussuunnitelmat ja nykypäivän kirjoittamisen opetus

Abstract

Tämä pro gradu -työ keskittyy kuvaamaan kirjoittamisen opetuksen kehittymisessä tapahtuneita muutoksia. Olen koonnut kolme suurempaa tapahtumaa lähemmän tarkasteluni kohteeksi, kirjoittamisen opetuksen vallankumouksen ja siitä seuranneet tapahtumat, kolme eri vuosikymmeniltä olevaa opetussuunnitelmaa ja tämän päivän kirjoittamisen opetuksen. Tutkielmassa selvitetään, mitä yllä mainituissa asioissa on tapahtunut ja miten ne ovat vaikuttaneet olemassa olevaan kirjoituksen opetukseemme. Esittelen tutkielmassani myös kirjoittamisen opetuksen metodeja, joita käytetään kouluopetuksessa. Tarkoituksenani on esitellä myös kouluissa edelleen vallitsevaa kirjoittamisen muotoa – ainekirjoitusta.

Aineistoni olen kerännyt pääasiassa Äidinkielen opettajainliiton vuosikirjoista, samaisen yhdistyksen lehdestä, Virkkeestä, ja tutkimistani valtakunnallisista opetussuunnitelmista. Muina lähteinä on käytetty kielenhuoltoon painottuvia lehtiä, Kielikelloa, ja muita kirjoittamisen opetusta tarkastelevia teoksia. Ensisijaisena tarkastelun kohteena on peruskoulun kirjoittamisen opetus, jonka tulee luoda pohja moitteettomaan kirjoittamisen oppimiseen.

Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että kirjoittamisen opetuksessa on tapahtunut muutoksia aina 1920-luvulla tapahtuneesta koulukirjoittamisen vallankumouksesta lähtien. Siinä tietopohjaiset aineet haluttiin jättää taka-alalle ja painottaa oppilaiden omasta ilmaisusta lähtevää vapaata kirjoittamista. Jo 1950-luvun opetussuunnitelmassa otettiin esiin genretietoisuus kirjoittamisen opetukseen. Kirjoitusmenetelmänä käytettiin yleisesti yksintyöstämistä. Tämän päivän kirjoittamisen opettaminen suosii vaiheittain tapahtuvaa kirjoittamista ja painottaa monipuolisten tekstilajien osaamista. Oppilaita pyritään kasvattamaan tekstitaitojen äärille, jolla tarkoitetaan kaikenlaista tekstien ymmärrystä ja tuottamista.