Miten osallistamista edistetään yhdenvertaisuuden avulla kaupunkikehityksessä : Tarkastelussa Helsingin, Tampereen ja Oulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa

Yhdenvertaisen osallisuuden tutkiminen on tärkeää, koska yhteiskunnallisesti osallisuutta korostetaan päätöksentekotyössä. Osallisuus ei kuitenkaan voi toteutua kattavasti, jos vain pieni joukko ihmisiä osallistuu päätöksentekoon. Yhdenvertainen osallistuminen pyrkii huomioimaan erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset päätöksenteossa. Yhdenvertaisen osallistumisen toteutuminen vaatii viranomaisilta erilaisten tukitoimien kehittämistä, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan kaupunkikehitykseen. Erilaisten ihmisten huomioiminen kaupungeissa on tärkeää, koska se luo perustan oikeudenmukaiselle, toimivalle ja kestävälle kaupungille. Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan osallistumisen yhdenvertaisuutta kaupunkikehityksessä. Tutkielmassa selvitetään miten Helsingin, Tampereen ja Oulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa näkyy osallistumisen yhdenvertaisuus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia lähestytään kolmen strukturoidun kysymyksen avulla. Kysymyksien avulla suunnitelmista pyritään löytämään osallisuutta edistäviä toimia sekä selvittämään miten osallisuutta voitaisiin edistää yhdenvertaisuuden avulla. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnetään teorialähtöistä sisällönanalyysia sekä dokumenttianalyysiä. Teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmän teorioiksi valikoitui Sjöblomin (2024) yhteistoiminnallinen kaupunkisuunnitteluteoria ja Anttiroikon (2010; perustuen Keränen & Mäkitalo 1987, 31) kansalaisosallistumisen tikapuumalli. Teoriat luovat teoreettisen kehikon tarkastella osallistamisen rakennetta ja syvyyttä. Näiden teorioiden avulla pystytään tutkimaan osallistumisen yhdenvertaisuutta kaupunkikehityksessä. Dokumenttianalyysi valikoitui toiseksi analyysimenetelmäksi, koska Pro gradu -tutkielman aineistoina käytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Edellä mainittujen teorioiden avulla luotiin strukturoitu analyysirunko. Analyysirungon avulla selvitetään valittujen kaupunkien osallistumismenetelmiä kaupunkikehityksessä sekä sitä, miten osallistumisesta saataisiin mahdollisimman yhdenvertaista kaikille. Helsingin, Tampereen ja Oulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista nousee esiin se, että osallistamisen tasoissa on selkeitä eroja kaupunkien välillä. Tämä saattaa taas osaltaan vaikuttaa siihen, että yhdenvertaisuus ei toteudu kaupungeissa samalla tavalla. Vaikuttaisi siltä, että Anttiroikon tikapuumallin keskitasoisten tai maksimitasoisten osallistamismenetelmien käyttäminen lisää yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungeissa. Maksimitasoiset osallistamismentelmät osallistavat kansalaisia minimitasoisia menetelmiä enemmän. Kansalaisten osallistaminen päätöksentekoon voi siis osaltaan parantaa yhdenvertaisuuden toteutumista kaupunkikehitystyössä. Johtopäätöksissä todetaankin, että osallistamisen yhdenvertaisuuteen tulee panostaa, jotta kehitystyössä saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman laajasti asukkaiden ajatuksia ja näkemyksiä.