Budjetointi strategisena johtamisen välineenä kuntien väestörakenteen muutoksessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka väestörakenteen muutos vaikuttaa suomalaisten kuntien budjetointiin strategisena johtamisen välineenä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen aiempaa tutkimusta. Väestörakenteen muutos monimutkaisena ilmiönä vaikuttaa sekä kuntien talouteen että kuntien palvelutarpeeseen. Keskeisiä muutostekijöitä ovat väestön ikääntyminen, muuttoliike sekä maahanmuutto. Väestörakenteen muutoksen heikentämä tulopohja ja samaan aikaan toive palveluiden kehittämisestä luovat ristiriidan strategian ja budjetin välille. Resurssit eivät riitä kehittämishankkeisiin, mutta kehittämättömyys heikentää kunnan elinvoimaisuutta.

Tämän seurauksena strategiat näyttäytyvät usein hyvin kunnianhimoisia suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Budjetti voidaan nähdä strategiaa ja resursseja sovittavana mekanismina, eikä niinkään strategisena ohjausvälineenä. Budjetin rooli voidaan myös nähdä keskeisenä päätöksenteon välineenä, sillä siinä tehdään konkreettisia valintoja, jolloin siihen liittyy vahvempi poliittinen sitoutuminen. Kunnissa keskeiseksi haasteeksi muodostuu budjetoinnin ja strategian välisen tasapainon löytäminen niin, että ne toimisivat toisiaan tukevina mekanismeina. Ratkaisukeinoina korostuvat palveluiden sopeuttaminen tai tulopohjan kehittäminen oikean suuntaisen muuttoliikkeen avulla. Tulosten perusteella budjetoinnin roolia kunnissa ei voida tulkita yksiselitteisesti strategian ohjausvälineeksi tai itsenäiseksi päätöksenteon välineeksi.