Organisaation oppimisen edistäminen : Tapaustutkimus teknologiayrityksen oppimisen tilasta

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mikä on organisaation oppimisen tila eräässä teknologiayrityksessä ja miten sitä voidaan edistää. Nopeasti muuttuvassa globaalissa kilpailuympäristössä ainoa kestävä kilpailuedun lähde yrityksille sanotaan olevan se, että ne oppivat nopeammin kuin kilpailijansa. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui kahden teorian ympärille. Ensimmäisessä, tiedon luomisen dynaamisessa mallissa tieto syntyy ja jalostuu hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon välillä neljässä konversiotyypissä. Tieto kiertäessään eri konversiotyypeissä muodostaa jatkuvan spiraalin. Teoria sisältää myös spiraalin mahdollistavat viisi organisatorista ehtoa; aikomus, itsenäisyys, huojunta & luova kaaos, tarpeettomuus sekä tarvittava erilaisuus. Toisessa teoriassa, oppivan organisaation viidessä perustekijässä keskiöön määritellään viisi tunnusmerkkiä organisaation oppimiselle; systeemiajattelu, henkilökohtainen hallinta, ajatusmallit, jaettu visio sekä tiimioppiminen. Nämä teoriat valittiin tutkielmaan ensinnäkin siksi, että ne ovat määrittäneet ja ohjanneet organisaation oppimisen kirjallisuutta vuosikymmeniä, ollen nykyhetkessäkin relevantteja. Toinen syy valinnalle oli, että organisatoriset ehdot ja oppivan organisaation perustekijät täydentävät toisiaan, edellisen ollessa konkreettisempi ja jälkimmäisen abstraktimpi, ja näin ollen tarjoten laajamittaisen työkalun organisaation oppimisen tilan arviointiin. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eräälle teknologiayritykselle. Tutkimusaineisto koostuu 18:sta kohdeyrityksen työntekijän haastattelusta. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu haastattelu, ja pääteemoina olivat yhteistyö, johtaminen ja kehittäminen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin ankkuroitua teoriaa, jonka tukena oli havainnot kohdeyrityksestä. Analyysi tehtiin teoreettiseen viitekehykseen pohjautuen. Johtopäätöksissä tutkimustulokset käsiteltiin aineiston ja viitekehyksen perusteella kolmessa kokonaisuudessa, ja tulosten pohdinta tehtiin vastaamalla tutkimusongelman apukysymyksiin. Johtopäätöksissä arvioitiin organisaation oppimisen tilaa, ja esitettiin kolme kriittisimpää kehityskohdetta. Ensimmäinen oli konkreettiset toimet vision ja strategian jalkauttamiselle, jotta koko organisaatiolla olisi yhteiset suuntaviivat. Toisena kohteena oli työkierron lisääminen eri liiketoimintojen laajamittaisen ymmärryksen lisäämiseksi. Kolmantena kehityskohteena oli systemaattinen ajan sekä vapauden järjestäminen innovatiivisuuden mahdollistamiseksi.