Emansipaation ja hellan välissä. Naisen yhteiskunnallinen asema Kotiliesi-lehdessä 1924 ja 2006

Abstract

Tarkastelen työssäni naisen yhteiskunnallista asemaa Kotiliesi-lehdissä vuosina 1924 ja 2006. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sisällönanalyysin sekä feministisen näkökulman avulla, millaisena naisen yhteiskunnallinen asema on kuvattu Kotiliesi-lehden artikkeleissa vuosina 1924 ja 2006 ja sitä, mitä mahdollisia eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä niillä on verrattuna toisiinsa ja onko käsitys naisen roolista muuttunut tarkastelemani ajanjakson aikana.

Aineistona tutkimuksessani on Kotiliesi-lehden vuosikerrat 1924 ja 2006. Tutkimusmenetelmänä ja lähestymistapana käytän sisällönanalyysia ja aineiston tarkastelua feministisestä näkökulmasta. Tarkastelen naisen yhteiskunnallista asemaa feministisestä näkökulmasta, joka tässä työssä tarkoittaa sellaisten rakenteiden tunnistamista käyttämässäni aineistossa, jotka ylläpitävät ja rakentavat sukupuolista epätasa-arvoa. Analyysi on kaksiosainen; ensin olen luokitellut kaikki vuosikertojen artikkelit teemoittain saadakseni enemmän tietoa Kotilieden kuvaamasta mahdollisesta muutoksesta naisen asemassa ja roolissa. Toiseksi olen valinnut molemmista vuosikerroista yhteensä 30 artikkelia, jotka käsittelevät naisen asemaa yhteiskunnassa ja joita analysoin yksityiskohtaisemmin feministisestä näkökulmasta.

Tutkimus osoittaa, että Kotilieden vuosikerrassa 1924 naisen rooli on ensisijaisesti sidottu perheenemännyyteen ja naisen asema yhteiskunnassa määrittyy äitikansalaisuuden kautta. Naisen yhteiskunnallinen tehtävä oli huolehtia kodista ja kasvattaa uutta sukupolvea. Kotilieden vuosikerrassa 2006 naisen rooli on moninaisempi, vaikka Kotilieden teemat kiinnittyvät edelleenkin vahvasti kotiin. Naisen asema yhteiskunnassa näyttäytyy tasa-arvoisena mieheen nähden, mutta samaan aikaan todetaan muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan olevan ongelma yhteiskunnassa, median pornoistuminen ja lasten hankkimisen vaikutukset naisten työssäkäynnille vaikuttavat juuri naisen asemaan huonontavasti yhteiskunnassa. Yhteiskunnan rakenteet tuottavat edelleen epätasa-arvoa naisten ja miesten välille ja mies on edelleenkin normi, johon nainen vertautuu ja johon naista verrataan.