Inklusiivinen osallisuus paikallishallinnossa : Tarkastelussa Suomen suurimpien kuntien strategia-asiakirjat maahanmuuttajien osallisuuden näkökulmasta

Abstract

Osallisuuden edistäminen on viimevuosina noussut julkishallinnon keskeiseksi tavoitteeksi. Kasvava maahanmuutto, kaupungistuminen, globalisaatio sekä monet muut yhteiskunnan muutokset heijastuvat demokratian toimivuuteen. Julkishallinnolla on velvollisuus pitää huolta väestön osallistumismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Suomen väestönkasvu perustuu pitkälti kasvavaan maahanmuuttoon, joka korostaa onnistuneen kotoutumisen roolia. Kaikkien väestöryhmien osallisuuden edistäminen edellyttää ymmärrystä hallinnon tason tutkimuksesta, joka tarkastelee osallistumisen rakenteita, esteitä, valtasuhteita ja kokonaisvaltaista prosessia. Inklusiivinen osallisuus edellyttää, että kaikki väestöryhmät tunnistetaan aktiivisina toimijoina. Jokaiselle yksilölle tulee tarjota yhdenvertainen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Lainsäädäntö turvaa demokratian toteutumista ja velvoittaa kuntia osallisuuden edistämiseen.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan osallisuuden nykytilaa Suomen viidessä suurimmassa kaupungissa. Aineistona toimivat Helsingin, Tampereen, Oulun, Vantaan sekä Espoon kuntien strategia-asiakirjat. Tutkielmassa tarkastellaan osallisuusohjelmia, kuntastrategioita sekä kotoutumisasiakirjoja erityisesti maahanmuuttajien inklusiivisen osallisuuden näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on luoda käsitys erityisesti maahanmuuttajiin kohdistuvista osallistumisen toimenpiteistä, tavoitteista ja lähtökohdista. Osallisuuden edistäminen on jatkuva prosessi, jota kunnat hoitavat monitoimijaisessa verkostossa. Aito osallisuuden edistäminen vaatii sitoutumista laajasti kaikilla kunnan hallinnon tasoilla.

Tutkielman menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jossa tarkastellaan kuntien strategia-asiakirjoja. Sisällönanalyysiä lähestytään teoriaohjaavan aineiston analyysimetodin kautta. Tutkielman analyyttisenä viitekehyksenä toimivat osallisuuden teoreettiset mallit paikallishallinnon kontekstissa. Teoreettisten mallien avulla hahmottuu kehikko, johon inklusiivisen osallisuuden havaintoja voidaan peilata.

Tutkielman tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien osallisuudessa on yhä kehitettävää. Hallinnon tasolla vaikuttavia tekijöitä ovat sidosryhmätyöskentely, hallinnon resurssit sekä saavutettavien palveluiden kehittäminen. Kunnat tavoittelevat inklusiivista osallistumisympäristöä, yhteiskunnan vastaanottavuutta, päätöksenteon vaikuttavuutta sekä yksilön voimaantumista. Digitaaliset mahdollisuudet ovat kuntia kiinnostava mahdollisuus osallisuuden edistämiselle. Osallisuuden edistämistä ja toimenpiteitä seurataan hallinnon tasolla tarkasti. Rajalliset resurssit yhdessä muiden haasteiden kanssa asettavat osallisuuden edistämiselle hidasteita.