Controllereiden näkemyksiä etätyöstä koronapandemian jälkeen

Abstract

Etätyö on kasvanut merkittävästi edistyneen viestintäteknologian, digitalisaation ja parantuneiden internet-yhteyksien myötä. Covid-19 vauhditti merkittävästi etätyön yleistymistä, minkä seurauksena monet ammattilaiset, kuten controllerit ovat siirtyneet työskentelmään osittain tai kokonaan etänä. Controllerit eli johdon laskentatoimen ammattilaiset suorittavat tietointensiivistä työtä, jonka voidaan nähdä soveltuvan hyvin joustavaan etätyöhön. Organisaation ja johtajuuden rooli ei rajoitu pelkästään etätyön mahdollistamiseen, vaan tuki ja keskinäinen luottamus luovat pohjat onnistuneelle työskentelylle kotitoimistolla. Tutkielman teoriaosuudessa on kolme päälukua. Ensimmäisessä tarkastellaan johdon laskentatoimen käsitettä ja siitä tehtyä tutkimusta psykologisesta näkökulmasta. Lisäksi esitellään johdonlaskentatoimen asiantuntijan eli controllerin roolia sekä sitä koskevia muutoksia. Toisessa pääluvussa käsitellään etätyötä, sen käsitettä ja historiaa, yleisyyttä Suomessa sekä siinä havaittuja hyötyjä sekä haittoja. Kolmannessa pääluvussa keskitytään organisaation ja työntekijän väliseen suhteeseen sosiaalisen vaihdon teorian näkökulmasta ja otetaan huomioon organisaatiossa koettu tuki sekä resurssit sitoutumisen luojina. Tutkielman empiirisessä osuudessa toteutetaan laadullinen tutkimus, jossa haastatellaan 13 eri ikäistä, asemassa ja organisaatiossa työskentelevää controlleria. Haastatteluiden tavoitteena on selvittää millaisia kokemuksia ja ajatuksia controllereilla on etätyöskentelystä ja toisaalta mitkä seikat he näkevät etätyön positiivisina puolina ja toisaalta mitkä taas negatiivisina. Lisäksi keskitytään haastatteluun osallistuneiden organisaatioiden rooliin etätyön tukijana ja resurssien tarjoajana, tarkastelemalla organisaation suhtautumista sekä etätyön johtamista. Tutkimustulosten perusteella controllerit pitävät mahdollisuutta työskennellä etänä suuressa arvossa. Etätyötä arvostetaan erityisesti sen tuoman joustavuuden, paikkariippumattomuuden ja arjen ajansäästön ansiosta. Kun työpöydällä on paljon töitä tai työt vaativat erityisen syvää keskittymistä, jäädään mieluummin kotiin kuin matkustetaan suorittamaan töitä toimistolle, varsinkin, jos konttori on avomallinen. Sosiaalisen eristäytymisen, tiedon kulun hankaloitumisen sekä vaikeuden päättää työpäivät, nähdään olevan merkittävimpiä haittapuolia etätyössä. Johtamisen odotetaan olevan tukevaa ja esihenkilön olisi hyvä olla helposti saatavilla sekä perillä siitä, mitä milloinkin controllerin etätyöpöydällä on. Lopuksi tutkimustuloksista esitetään yhteenveto sekä käsitellään tutkimuksen rajauksia ja esitellään jatkotutkimusehdotuksia.