Subtitling Fictional Languages. Translating Elvish into Finnish in The Lord of the Rings

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee fiktiivisen kielen tekstittämistä. Aineistona käytettiin Peter Jacksonin (2002) elokuvassa Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit esiintyviä haltiakielisiä ilmauksia. Elokuva pohjautuu J.R.R. Tolkienin vuonna 1954 julkaistuun samannimiseen kirjaan. Tutkimuksessa selvitettiin miten haltiakieliset ilmaisut on esitetty suomenkielisissä tekstityksissä. Lisäksi tutkittiin, minkä takia kääntäjä on päätynyt tietynlaisiin käännösratkaisuihin.

Haltiakielisten ilmaisujen esittämistä suomenkielisissä tekstityksissä tutkittiin paikallisten ja globaalien käännösstrategioiden avulla. Paikallisten strategioiden tutkimista varten Henrik Gottliebin (1992) tekstitysstrategioita mukautettiin tutkimuksen tarpeita vastaavaksi. Globaalien käännösstrategioiden tarkastelun pohjana olivat Lawrence Venutin (1995) käsitteet kotouttaminen ja vieraannuttaminen. Syitä tiettyjen käännösstrategioiden valitsemiseen etsittiin enimmäkseen Hartmut Stöcklin (2004) näkemyksiin pohjautuvan multimodaalisen analyysin avulla.

Elokuvassa esiintyvät haltiakieliset ilmaisut voitiin jakaa viiteen eri kategoriaan. Tutkimuksessa selvisi, että haltiakielisten ilmaisujen kääntämisessä oli käytetty pääasiallisesti kolmea erilaista paikallista käännösstrategiaa. Samaan kategoriaan kuuluvat ilmaisut oli usein käännetty saman strategian avulla. Vieraannuttavia käännösstrategioita oli kuitenkin käytetty kotouttavia enemmän. Osasyynä tähän on luultavasti se, että fiktiivisiä kieliä itsessään voidaan tarkoituksella käyttää etäännyttämään katsojia fantasiamaailmasta.

Multimodaalinen analyysi paljasti lisäksi, että kuva, kieli, ääni ja musiikki muodostavat yhdessä merkityksiä elokuvassa. Näiden neljän moodin keskinäinen vuorovaikutus voi myös vaikuttaa kääntäjän tekemiin valintoihin. Haltiakielisiä ilmaisuja ei välttämättä tarvitse aina tekstittää suomeksi, jos niiden keskeinen merkitys pystytään kertomaan kuvan, äänen ja musiikin avulla.