Kuntayhteistyö: Kokemukset kuntayhteistyöstä siirryttäessä potilastiedon arkistoon

Abstract

Terveydenhuollon teknistyminen ja tietojärjestelmien muutosvaatimukset niin osaamisen kuin taloudellistenkin reunaehtojen kautta, ovat jokaiselle kunnalle suuria haasteita. Terveydenhuollon tietojärjestelmien haasteena ovat valtakunnan tasolla useat eri järjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään. Potilaille suunnatut päällekkäiset tutkimukset ja hoidot eri henkilöiden toimesta, ovat taloudellisten ja henkilöstöresurssein tuhlaamista, joka vielä vaarantaa potilaan hoidon turvallisuuden. Näihin tarpeisiin vastaaminen on valtakunnallinen haaste, johon jokainen kunta käyttää resurssejaan vastatakseen samanlaisiin paineisiin. Kansallinen terveysarkisto on yksi menetelmä, jolla pyritään vastaamaan asiakkaiden muuttuviin terveysvaatimuksiin, terveydenhuollon väheneviin henkilöstöresursseihin sekä terveydenhuollon teknistymiseen ja lainsäädännön asettamiin muutosvaatimuksiin. Kansallinen terveysarkisto on suurin valtakunnallisessa yhteistyössä toteutettu terveydenhuollon tietotekninen hanke.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kokemuksia kuntayhteistyöstä siirryttäessä käyttämään potilastiedon arkistoa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää kuntayhteistyön haasteita ja etuja sekä mitkä tekijät edistivät tai estivät yhteistyötä. Tutkimus rakentui kahden kehittämishankkeen ympärille: eKUURA-hanke oli THL:n rahoittama ja Kuura eArkisto oli HUS:n määrittelemä tukiprojekti.kunnille siirryttäessä potilastiedon arkistoon. Kuntayhteistyö rakentui kolmen Keski-Uudenmaan kunnan ympärille, jotka olivat Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä. Väestöpohja näissä kunnissa on yhteensä 110 000 asukasta.

Tutkimuksen teoria rakentuu yhteistyön, sähköisten palveluiden ja terveydenhuollon tematiikkaan. Säh-köiset palvelut suunnataan Kansallisen terveysarkiston potilastiedon arkistoon. Tutkimuksen empiria rakentui kvalitatiivisen tutkimuksen pohjalle. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi kyselyä. Toinen kysely toteutettiin kehittämishankkeissa mukana olleille kuntien työntekijöille ja sen vastausprosentti oli 67,6 % (N=37). Toinen kysely toteutettiin kehittämishankkeiden ja THL:n vastuuhenkilöille ja sen vastausprosentti oli 83,3 % (N=6). Kyselyt toteutettiin sähköpostijakeluna ja sähköisen kyselyn alustana toimi KuntaZef.

Tutkimustulosten mukaan kuntayhteistyöstä oli hyötyä siirryttäessä potilastiedon arkistoon. Suurimmat hyödyt yhteistyöstä olivat verkostoituminen ja moniammatillinen yhteistyö, taloudellinen etu sekä vah-vuus tietojärjestelmän toimittajan suuntaan. Kuntayhteistyön haasteiksi nousivat kuntien vähäiset resurssit ja ajankäyttö, johdon sitoutumattomuus sekä oman kunnan edun tavoittelu. Kuntayhteistyötä edistivät yhteinen tavoite ja haasteet, erillinen hankehenkilöstö ja sama tietojärjestelmätoimittaja. Kuntayhteistyötä estivät osallistujien sitoutumattomuus, organisaatioiden erilaiset rakenteet, perustyöntekijöiden vähäinen osallistuminen. Valtakunnallisen rahoituksen myötä saavutettiin etuja erillisen hankehenkilöstön kautta.

Molempien kyselyiden vastausprosentti oli erinomainen ja tulokset ovat luotettavia kyseisten hankkeiden ja kuntien alueilla. Tutkimustuloksista voidaan ottaa oppia ja hyödyntää tuloksia kuntien välistä yhteistyötä suunniteltaessa sekä seuraavissa kehittämishankkeissa.